Hyppää pääsisältöön

Jääkiekon MM Moskovassa 1957

Moskovan MM-turnauksesta jäivät suurpoliittisista syistä pois Kanada, USA ja Länsi-Saksa. Suomelle avautui nyt ensi kertaa tie kisatilaston neljännelle sijalle.

Neuvostoliiton ja Ruotsin jännittävä loppuottelu pelattiin kovassa pakkasessa Lenin-stadionilla 60 000 katsojan edessä.

Muut selostusvälähdykset ovat otteluista Puola–Suomi, Neuvostoliitto–Suomi, DDR-Suomi ja Itävalta–Suomi.

Suomelle oli ennustettu pistesijaa, mikäli voimat keskitettäisiin pienempien kiekkomaiden lyömiseen. Ottelut Neuvostoliittoa, Ruotsia ja Tšekkoslovakiaa vastaan otettiinkin opin kannalta.

Radioselostus Neuvostoliitto-ottelusta toteaa lohdullisesti: ”Poikamme kokoavat voimia Itä-Saksaa vastaan. Jännitämme vain, etteivät tappioluvut nousisi kovin korkeiksi."

Ottelu päättyi Neuvostoliiton voittoon numeroin 11–1. Kyseessä oli Suomen MM-historian toiseksi suurin tappio punakoneelle.

Ruotsi pääsi kisoissa maailmanmestariksi tasapelillä 4–4. Neuvostoliitto jäi hopealle, ja pronssia saivat tšekit.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto