Hyppää pääsisältöön

Jäniksen vuosi oli Risto Jarvan viimeinen elokuva

Arto Paasilinnan kirjaan perustuva "Jäniksen vuosi" käsitteli ihmisen ja luonnon yhteyttä. Tuotantoryhmän jäsenet kertovat ohjaaja Risto Jarvan jäähyväistyöstä.

1970-luvun puolivälissä Risto Jarva kiinnostui komediallisista aiheista, joilla hän saavutti myös aiempaa laajemman yleisön.

Haastateltavina ovat sen pääosan esittäjä Antti Litja, tuottaja ja käsikirjoittaja-ryhmän jäsen Kullervo Kukkasjärvi sekä äänittäjä Timo Linnasalo.

Teksti: Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Insinöörikoulutuksen saanut Risto Jarva (1934–77) kohosi 1960-luvulla yhdeksi suomalaisen elokuvan uuden aallon johtohahmoista

Kaikkiaan yksitoista pitkää elokuvaa tehneen ohjaajan esikoistyö oli yhdessä Jaakko Pakkasvirran kanssa tehty ”Yö vai päivä” vuonna 1962

Hän käsitteli 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun filmeissään suomalaisia luokkaristiriitoja, ralliautoilua, ahdinkoon ajettua pienyrittäjää, sensaatiolehdistöä ja kauhukuvia tulevaisuuden ”meritokraattisesta” yhteiskunnasta

Ohjaaja ehti toimia myös taiteilijaprofessorina, Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja tv-linjan yliopettajana, Suomen elokuva-arkiston puheenjohtajana ja elokuvapoliittisen komitean puheenjohtajana

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto