Hyppää pääsisältöön

Jatkoajan Jussi-jatkoilla udeltiin nakuilusta ja kiisteltiin kunnankinoista

Julkaistu . Päivitetty

Jussi-palkintojen saajat ja kriitikot keskustelevat elokuvasta Jatkoajassa vuonna 1969. Konservatiivi Laineelle kunnalliset elokuvateatterit merkitsivät sosialismia.

Tietolaatikko

Edvin Laine palkittiin vuonna 1969 ohjaaja-Jussilla elokuvasta ”Täällä Pohjantähden alla”

Timo Bergholm sai Jussin näytelmäelokuvasta "Punahilkka" ja tv-elokuvasta ”Sirkku”

Jörn Donnerille toi Jussin filmi ”Mustaa valkoisella”

Näyttelijä Kalevi Kahra palkittiin räätäli Halmeen osasta ”Pohjantähdessä” ja Liisa-Maija Laaksonen sivuosasta filmissä ”Mustaa valkoisella”

Laineen kanssa kunnankinoista väittelee Televisioteatterin päällikkö Timo Bergholm.

Jörn Donnerin Mustaa valkoisella -filmi oli julkisen kohun kohteena rohkeiden kohtaustensa johdosta. Ohjaaja lyö lisää löylyä kiukaalle ilmoittamalla, että esittäisi tulevassa ”69”-elokuvassaan gynekologia.

Filmihullu-lehden päätoimittaja Peter von Bagh luonnehtii Jussien jakamista ”murheelliseksi farssiksi aikana, jolloin kotimainen elokuva on pahoissa vaikeuksissa”. Filmiaura ry:n edustaja, kriitikko Paula Talaskivi kertoo Jussien jakoperusteista. Keskustelua säestää moninkertainen Jussi-voittaja, nyt juhlatuulella oleva ohjaaja Mikko Niskanen.

Kalevi Kahralta ja Liisa-Maija Laaksoselta tiukataan mm. suhtautumista alastonkohtauksiin. Aihe oli tapetilla Kristiina Halkolan haastettua Jörn Donnerin oikeuteen sijaisnäyttelijän avulla kuvattujen rakastelujaksojen johdosta.

Mukana keskustelussa on myös ohjaaja Erik Blomberg (1913-1996), jonka kuuluisin kokoillan elokuva on vuonna 1952 valmistunut Valkoinen peura.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Kommentit

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

    Kommentteja 3

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Aiheeseen liittyvää

2020

  • Jörn Donner framför en plasch för filmen "Män kan inte våldtas" på biografen Adams år 1978.

    Ylen kanavat muistavat Jörn Donneria helmikuussa

    Helmikuussa esitetään Jörn Donnerin tuotantoa.

    Ylen ohjelmistossa nähdään ja kuullaan helmikuun aikana monipuolinen läpileikkaus edesmenneen kirjailijan, ohjaajan ja poliitikon Jörn Donnerin tuotantoa. Lisäksi Yle Areenaan ja Yle Arenaniin on julkaistu kattava paketti Jörn Donnerin haastatteluja.

2016

2009

Relaterade artiklar

2017

  • Kati Outinen ja Markku Peltola elokuvassa Mies vailla menneisyyttä.

    13 viktiga filmer i det självständiga Finland

    Filmkännaren Klas Fransberg presenterar sin topplista.

    Vilka filmer ryms med när vi talar om de viktigaste under vår självständighet? Klas Fransberg från Finlandssvenskt filmcentrum presenterar sin topplista. Klart är att många bra filmer inte platsar. Så här resonerar en filmkännare.

    Kommentteja 4
  • Den norska skräckfilmsregissören Severin Eskeland sitter i ett omklädningsrum i Hagnäs, Helsingfors, iklädd keps och svart t-tröja.

    Skräckregissören: "Nu vill jag göra film för barn"

    Severin Eskeland säger att han gått så långt han kan.

    Han har gjort den råaste skräckfilmen som visats på norsk bio. Han blir kallad "galning", och är stolt över det. Nu vill Severin Eskeland prova någonting nytt - barnfilm. - Barn älskar kusliga historier, det borde synas mer i filmerna, säger han.

2015

  • Ett par studerar festivalkatalogen.

    Hemligheten med Sodankylä filmfestival

    Vad är det som gör att filmälskare gång på gång åker norrut?

    Det är svårt att sätta fingret på vad det är som gör filmfestivalen 130 km norr om polcirkeln så speciell. Är det ljuset, är det filmerna, är det gästerna? Eller allt detta i kombination?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

    Kommentteja 3

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

Elävä arkisto