Jorma Korpelan "ihmiskurjan kertomus"

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 23.05.2013 - 10:24

”Tohtori Finckelmanin" tekijä oli idealismin ja syyllisyyden kirjailija. Jorma Korpela oli Dostojevskin sukuinen oman tiensä kulkija.

Jorma Korpelan tuotanto:
Martinmaa, mieshenkilö. WSOY, 1948.
Tohtori Finckelman : ihmiskurjan kertomus. WSOY, 1952.
Tunnustus. WSOY, 1960.
Kenttävartio. WSOY, 1964.

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Kirjailija Jorma Korpela (1910-1964) ei tehnyt sotakirjoja eikä uskonnollisia teoksia, mutta sota-ajan traumat ja kristillinen kotitausta näkyvät hänen romaaneissaan.

Niitä hallitsee moraalinen ja eettinen pohdinta, pahuuden ja rikoksen tematiikka.

Korpelan läpimurtoteos oli vuonna 1948 ilmestynyt, julkaisuajankohtansa parhaisiin luettu ”Martinmaa, mieshenkilö”.

Psykologista pohdiskelua jatkoi neljä vuotta myöhemmin ilmestynyt pääteos ”Tohtori Finckelman”, alaotsikoltaan ”ihmiskurjan kertomus”.

Korpelan harvoihin kotimaisiin sukulaissieluihin kuului professori Kai Laitisen mukaan Juha Mannerkorpi.

Rehtori Anna-Maija Nenonen löytää hänen proosastaan yhtymäkohtia kirjallisuuden ja maalaustaiteen modernismiin - Daliin, Picassoon, Ionescoon ja Beckettiin.

Kirjailijasta kertoo myös hänen puolisonsa Toini Korpela.
Brita Jokisen toimittama ohjelma kuullaan hieman lyhennettynä.

Teksti: Jukka Lindfors

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Helsinki, tuo Pohjolan valkea kaupunki

Tervetuloa Helsinkiin!

Tervetuloa Helsinkiin! Yhteydet ovat hyvät vesitse, maitse tai ilmojen teitä. Talvella lumi korostaa rakennusten puhtaita muotoja, helteillä hehkuvat hiekkarannat. Vilkkaimpana elämä kiehuu kauppatorilla ja valtaväylillä liikenne on suurkaupunkiluokkaa. Helsinkiä kuvaillaan värikylläisin sanoin ja kuvin vuonna 1959 valmistuneessa matkailufilmissä.

Elina Pitkäkangas opiskeli kiinaa ja taistelulajeja uutta romaaniaan varten – ja mietti oikeuttaan kirjoittaa vieraasta kulttuurista

Nuorten fantasiakirja haastaa stereotypioita.

Kun Elina Pitkäkangas 15-vuotiaana näki elokuvan Sithin kosto, hän ei tiennyt kirjailijanuransa alkavan. Sithin kosto eliTähtien sota -elokuvasarjan kolmas episodi ilmestyi vuonna 2005. Pitkäkangas ystävineen kietoutui sen pauloihin niin, että he alkoivat yhdessä kirjoittaa jatkoa elokuvan juonelle ja henkilöiden tarinoille. Fanien tuottamat fiktiiviset tekstit eli fanifiktio oli kasvattanut suosiotaan internetissä ja monet nuoret intoilivat elokuvien, tv-sarjojen ja kirjojen jatkokehittelystä. Pitkäkangas ja hänen ystävänsä kirjoittivat ”Star Wars -fikkiä” ennen kaikkea omaksi ilokseen. Kun kavereiden innostus vähitellen hiipui, huomasi Pitkäkangas kuitenkin päässeensä vasta vauhtiin – Kaikki se juonen ja hahmojen keksiminen ja heidän kohtaloistaan päättäminen sekä mahdollisuus asettua erilaisten ihmisten asemaan ja luoda kokonaisia maailmoja oli täysin huumaannuttavaa. Pitkäkangas ei ollut aiemmin ollut erityisen kiinnostunut kirjallisuudesta. Hän tajusi kuitenkin löytäneensä intohimonsa - hän halusi kirjailijaksi. – Sen jälkeen ei ole ollut suurempaa unelmaa.