Hyppää pääsisältöön

J.V. Snellmanin kootut teokset, osa 6

Kirjoittanut: Yle

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 21.11.2011 - 19:58

Tammikuu 1844 - heinäkuu 1844. Esittelyjä ja otteita.

Asetuttuaan koulutyöhön Kuopioon Snellman ryhtyi päättäväisesti soveltamaan filosofis-yhteiskunnallisia ajatuksiaan käytäntöön.

Tammikuussa 1844 alkoivat ilmestyä yhteiskunnallisia uudistuksia, sivistyshankkeita ja elinkeino- ja lehdistönvapautta puoltava Saima sekä käytännöllisiä neuvoja jakava Maamiehen ystävä.

Juhani Rajalin ja Virpi Haatainen lukevat kirjoituksia ja kirjeenvaihtoa J. V. Snellmanin koottujen teosten 6. osasta.

Teksti: Jukka Lindfors.

Katso myös

Lataa ohjelma mp3-tiedostona (yle.fi)
Valtioneuvoston kanslia: J. V. Snellmanin kootut teokset 1-24 (lataa, PDF) (snellman200.fi)
Kansallisbiografia: Snellman, Johan Vilhelm (1806 - 1881) (kansallisbiografia.fi)

”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.
Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.
Pirkko Saision Elämänmeno on romaani haaveiden ja todellisuuden yhteentörmäyksestä

Pirkko Saision Elämänmeno kuvasi elämää Kalliossa.

Kirjailija Pirkko Saision esikoisteos Elämänmeno (1975) kuvaa työläisperheen elämää heti sodan jälkeen aina 1970-luvulle asti. Romaanin tapahtumat sijoittuvat paitsi helsinkiläiseen kaupunginosaan Kallioon myös tehdassaleihin ja kerrostalojen asfalttipihoille
Lappajärven laiton kansanpato oli kapina byrokratiaa vastaan järven puolesta 1979

Lappajärvellä yritettiin estää järven pinnan lasku.

Lappajärvellä asukkaat perustivat kansanliikkeen puolustaakseen järveään vesivoimayhtiöitä vastaan.

Kommentteja 2

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa

Historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus keväällä 1986.

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia. Ydinvoimalan reaktorin ydin suli ja radioaktiivisia saasteita levisi laajalti Eurooppaan. Radioaktiiviset säteilyarvot kohosivat myös Suomessa, mutta säteilyn syytä ei aluksi tiedetty. Tšernobylin katastrofi oli historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus ja näin siitä uutisoitiin Suomessa.

Kommentteja 11
Ritva Oksanen äitienpäiväsankarina

Oksanen liikuttuu tyttärensä onnitteluista.

Näyttelijä Ritva Oksanen liikuttuu kyyneliin, kun hänen tyttärensä Susanna Oksanen toivottaa hyvää äitienpäivää. Susannan laulutoive äidilleen on Markus Lampelan esittämä Syli äitienpäiväkonsertissa 1995.
Nuori Jarno Saarinen jäi suomalaisen moottoripyöräilyn legendaksi

Rata-ajon maailmanmestari kuoli vain 27 vuotiaana.

Rata-ajon ensimmäinen suomalainen maailmanmestari Jarno Saarinen kuoli Monzan ajoissa toukokuussa 1973 vain 27 vuoden ikäisenä.

Kommentteja 13
Rauta-aika kiisti kuvittavansa Kalevalaa

Komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.

"Unohda Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. Kunnianhimoinen työryhmä noudatti neuvoa, ja pitkään työstetty neliosainen Rauta-aika oli valmistuessaan vuonna 1982 sensaatio. Teoksesta muodostui vedenjakaja kalevalaisen maailman tulkintaperinteessä.

Kommentteja 7

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Kuka kirjoittaa elämäntarinasi?

Elämäntarinamme on sosiaalinen luomus.

Mitkä ovat elämäsi avainkohtaukset, jotka määrittelevät sinua? Ketkä ovat eniten vaikuttaneet elämääsi positiivisesti entä negatiivisesti? Muun muassa näiden kysymysten kautta voi hahmottaa elämäntarinaansa. Mutta mikä on merkityksellistä ja millainen on hyvä tarina? Sen opimme toisiltamme ja yhteisistä tarinoista.

Kommentteja 4
”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.
Kansainvälisen uran luonut pianisti Olli Mustonen on ahkera ja palkittu levyttäjä – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Onnittelemme syntymäpäivänä 7. kesäkuuta!

Kesäkuun 7. päivänä syntynyt Olli Mustonen (s. 1967) on paitsi pianisti, myös säveltäjä ja kapellimestari. Hän kiertää ympäri maailmaa konsertoiden ja hänen laaja levytyskataloginsa sisältää useita palkittuja kokonaisuuksia. Mustosen lepopaikka, koti, sijaitsee maalaismaisemissa Hausjärvellä Erkylän kartanon mailla.
Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia.
Pirkko Saision Elämänmeno on romaani haaveiden ja todellisuuden yhteentörmäyksestä

Pirkko Saision Elämänmeno kuvasi elämää Kalliossa.

Kirjailija Pirkko Saision esikoisteos Elämänmeno (1975) kuvaa työläisperheen elämää heti sodan jälkeen aina 1970-luvulle asti. Romaanin tapahtumat sijoittuvat paitsi helsinkiläiseen kaupunginosaan Kallioon myös tehdassaleihin ja kerrostalojen asfalttipihoille
Lappajärven laiton kansanpato oli kapina byrokratiaa vastaan järven puolesta 1979

Lappajärvellä yritettiin estää järven pinnan lasku.

Lappajärvellä asukkaat perustivat kansanliikkeen puolustaakseen järveään vesivoimayhtiöitä vastaan.

Kommentteja 2
Leijonakuningas Jukka Jalonen

Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.
Säveltäjä Helvi Leiviskä sävelsi ilman muusaa – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 25. toukokuuta.

Säveltäjä Helvi Leiviskä (1902-1982) oli suomalaisten naissäveltäjien uranuurtaja. Papintyttären tie säveltäjäksi ei ollut suora eikä helppo ja sisälsi vaikeita valintoja. Helvi Leiviskä piti kiinni kutsumuksestaan ja sävelsi vaikka öisin ja kofeiinitablettien voimalla.
Kapellimestari Nils-Eric Fougstedtin sohvakalusto maksettiin Munkkiniemen kreivin rahoilla – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 24. toukokuuta.

Toukokuun 24. päivänä syntynyt Nils-Eric Fougstedt (1910–1961) sävelsi kuuluisan Romanssinsa keskellä sodan vuosia. Elokuvamusiikki oli vain pieni osa monipuolisen musiikkimiehen elämäntyötä. Terveysongelmista kärsinyt Fougstedt kuoli vain 50-vuotiaana kesken komean uran.

Kommentteja 2
Viulutaiteilija Heimo Haitto erotettiin pienenä perheestään – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 22. toukokuuta.

Heimo Haiton isä teki sopimuksen Boris Sirpon kanssa: 9-vuotias poika jäisi Viipurin musiikkiopiston johtajan kasvatettavaksi eikä saisi tavata vanhempiaan ennen kuin täyttäisi 18 vuotta. Heimosta tuli kuuluisa viuluvirtuoosi, joka 14-vuotiaana pakeni talvisotaa Amerikkaan ja ajautui lopullisesti eroon perheestään.

Kommentteja 2
"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

Kommentteja 5
Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.
Martti Syrjä – kirjailijaperheen villi individualisti ja rock-yhtyeen maalaileva keulakuva

Martti Syrjä avoimena ja syväluotaavana.

Eppu Normaali -yhtyeen keulakuva, laulaja ja sanoittaja Martti Syrjä on kulkenut uransa aikana pitkän matkan läpi murheellisten laulujen maan. Arkisto-ohjelmissa laulaja kertoo elämänvaiheistaan ja yhtyeen taipaleesta vuosikymmenten aikana.

Kommentteja 1
Kumpi kitaramies on karismaattisempi? Vertaile viisutyylejä meiltä ja muualta!

Vertaile tämän vuoden viisutyylejä menneisiin.

Euroviisut ovat paitsi musiikin, myös esiintymistyylien ilojuhla. Keräsimme tämän ja menneiden vuosien tapauksia leikkimieliseen vertailuun. Kerro kommenteissa, mitä muita samankaltaisia tyyliniekkoja löydät tältä ja edellisiltä vuosilta! Vuoden 2019 Euroviisujen esityksiä löydät täältä.

Kommentteja 3