Hyppää pääsisältöön

J.V. Snellmanin kootut teokset, osa 6

Kirjoittanut: Yle

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 21.11.2011 - 19:58

Tammikuu 1844 - heinäkuu 1844. Esittelyjä ja otteita.

Asetuttuaan koulutyöhön Kuopioon Snellman ryhtyi päättäväisesti soveltamaan filosofis-yhteiskunnallisia ajatuksiaan käytäntöön.

Tammikuussa 1844 alkoivat ilmestyä yhteiskunnallisia uudistuksia, sivistyshankkeita ja elinkeino- ja lehdistönvapautta puoltava Saima sekä käytännöllisiä neuvoja jakava Maamiehen ystävä.

Juhani Rajalin ja Virpi Haatainen lukevat kirjoituksia ja kirjeenvaihtoa J. V. Snellmanin koottujen teosten 6. osasta.

Teksti: Jukka Lindfors.

Katso myös

Lataa ohjelma mp3-tiedostona (yle.fi)
Valtioneuvoston kanslia: J. V. Snellmanin kootut teokset 1-24 (lataa, PDF) (snellman200.fi)
Kansallisbiografia: Snellman, Johan Vilhelm (1806 - 1881) (kansallisbiografia.fi)

Elävä arkisto suosittelee: Näiden ohjelmien äärellä viihdyt kotisohvalla!

Katso ainakin nämä Elävän arkiston ohjelmat!

Tuliko tauko harrastuksiin? Tässä artikkelissa on Elävän arkiston toimituksen suosittelemat ohjelmat, joiden äärellä viihdyt kotisohvalla. Jäikö jokin ohjelma puuttumaan? Kerro se kommenteissa!

Kommentteja 4
Huhtikuussa Elävässä arkistossa Pimeää hehkua, Maan mittaa ja muuta kiinnostavaa

Vinkkejä Elävään arkistoon huhtikuulle

"Huhtikuu huuhteleepi lumen maasta, jään vedestä, ohrat aitan loukkahasta", sanoo vanha sanalasku
Velipuolikuu palasi Areenaan! Ainakin nämä seitsemän sketsiä sinun täytyy tietää kasarinaurattajasta

Sketsisarja tuuletti suomalaisen viihteen perinteitä.

Vuosina 1983 ja 1984 ensiesitetty Velipuolikuu palasi Yle Areenaan koko viidentoista jakson komeudessaan. Suomalaista sketsiviihdettä uudistaneesta sarjasta on jäänyt elämään kohtauksia, jotka takertuivat omana aikanaan ajankohtaisiin ihmisiin ja aiheisiin, mutta myös pätkiä, missä absurdius ajaa perinteisen huumorintajun yli ja jauhaa sen silkaksi hanukkaaksi. Kokosimme ikimuistoisimmat sketsit sarjasta.

Kommentteja 1
Turus o ihmise hyvä ol – listasimme seikkoja, joiden takia Turkua tulee arvostaa

Turku on monin tavoin hieno kaupunki.

Mistä tietää ihmisen olevan turkulainen? Hän kyllä kertoo siitä. Eikä suotta, onhan Turku heittämällä yksi kauneimmista kaupungeistamme. Sillä on kiinnostava historia ja se on täynnä mitä ihmeellisempiä tarinoita. Me Elävässä arkistossa rakastamme Turkua ja tähän artikkeliin on listattuna, mitä kaikkea kaupunki meille tarjoaa.

Kommentteja 8

Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Kommentteja 66
Noita Nokinenän taikamöhläys

"Voe Tikkerperi!"

"Voe Tikkerperi", manaa Noita Nokinenä, kun hän huomaa, että taikapussi on kadonnut. Vilma Väkäleuka ja Hanna Harvahammas näet päättävät piilottaa Noita Nokinenän taikapussin.

Kommentteja 32
Teräksestä laivaksi Turun Wärtsilän telakalla 1971

Seuraamme valtamerilaivan rakennusoperaatiota.

Dokumentissa seurataan valtamerilaivan rakennusoperaatiota Wärtsilän Turun telakalla, joka tuolloin oli Suomen suurin telakka ja myös Suomen suurin työpaikka. Tarina kulkee tarjouspyynnön vastaanottamisesta valmiin valtamerialuksen luovutukseen.

Kommentteja 1
Kadonneet: Aili Sarpio

Katoaa yöllä reumasairaalasta 1988

Vuonna 1988 Aili Sarpio lähtee reumasairaalaan tutkimuksiin. Sairaalassa Sarpio saa unilääkettä nukuttuaan ensimmäisen yön levottomasti. Tuona yönä hän katoaa.

Kommentteja 11

J.V. Snellmanin kootut teokset, osa 7

Elokuu 1844 - toukokuu 1845. Esittelyjä ja otteita.
J.V. Snellmanin kootut teokset, osa 12

Heinäkuu 1849 - elokuu 1855. Esittelyjä ja otteita.
J.V. Snellmanin kootut teokset

Snellman filosofina, journalistina, poliitikkona ja isänä

1800-luvun tärkein suomalaisajattelija J. V. Snellman esittäytyy näissä luentaotteissa filosofina, journalistina, poliitikkona, sulhasmiehenä ja perheenisänä.
J.V. Snellmanin kootut teokset, osa 2

Lokakuu 1839 - elokuu 1840. Esittelyjä ja otteita.

Boken om hur John Gardberg såg på Karis och hur Karis såg på Gardberg - Victor Wilson berättar historien om rektorn, forskaren och politikern

Boken "En stor aktör i ett litet samhälle" är klar.

Historikern och forskaren Victor Wilson från Karis har skrivit en bok om historikern, forskaren och politikern John Gardberg. Boken beskriver hur Gardberg såg Karis och hur Karis såg honom.
Tidning, sjukvård och kredit - tre följder av en poststrejk

En två veckors poststrejk får konsekvenser för sjukvården

Om Post- och logistikunionen PAU inleder en strejk den elfte november påverkar det bland annat sjukvårdsdistriktens postgång till patienter. I glesbygden och skärgården drabbas de prenumeranter som läser papperstidningen.

Kommentteja 6
Bokrecension: När folk inte beter sig som folk och Malin Slotte skruvar till de sociala sammanhangen - då lyfter hennes noveller som allra mest

En debut som ger mersmak.

När jag läst den sista texten i Malin Slottes Fia och andra noveller är jag besviken. Besviken över att boken tog slut efter 200 sidor, eftersom jag skulle ha kunnat läsa minst lika många sidor till om alla dessa egensinniga, udda och likaså välbekanta existenser som vi möter i Slottes debutbok.
”Behovet att få ´säja´ hur det är…” – en stark och sårbar Märta Tikkanen i ny brevbiografi

Märta Tikkanen kommer ut med ny brevbiografi.

Det turbulenta konstnärsäktenskapet med Henrik Tikkanen, längtan efter egen tid att skriva, livet som mor till fyra barn varav två med specialbehov, författarnomineringar som förundrar, kontakten med pressen, kampen mot migränen… I den nya brevbiografin Måste försöka skri – möter vi en både stark och sårbar Märta Tikkanen i ett stycke nutidshistoria.

Kommentteja 3

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Elävä arkisto suosittelee: Näiden ohjelmien äärellä viihdyt kotisohvalla!

Katso ainakin nämä Elävän arkiston ohjelmat!

Tuliko tauko harrastuksiin? Tässä artikkelissa on Elävän arkiston toimituksen suosittelemat ohjelmat, joiden äärellä viihdyt kotisohvalla. Jäikö jokin ohjelma puuttumaan? Kerro se kommenteissa!

Kommentteja 4
Mikä oli Suomen paras euroviisuedustuskappale svengaavalla 60-luvulla? Äänestä omaa suosikkiasi!

Kuka heistä on suosikkisi?

Euroviisut perustettiin vuonna 1956, ja kilpailun tarkoituksena oli “kannustaa lauluntekijöitä ja säveltäjiä luomaan laadukasta ja omaperäistä kevyttä musiikkia kilpailuttamalla heitä keskenään kansainvälisen vertailun kautta”. Suomi pääsi Euroviisuihin mukaan 1961. Tästä pääset tutustumaan Suomen 60-luvun euroviisuedustajiin ja äänestämään omaa aikakauden suosikkikappalettasi.
Huhtikuussa Elävässä arkistossa Pimeää hehkua, Maan mittaa ja muuta kiinnostavaa

Vinkkejä Elävään arkistoon huhtikuulle

"Huhtikuu huuhteleepi lumen maasta, jään vedestä, ohrat aitan loukkahasta", sanoo vanha sanalasku
Savonlinnan oopperajuhlien taiteellinen johtaja Ville Matvejeff haluaa uskoa kesän festivaalin toteutumiseen – Taiteilija koronakeväänä 2020

Muusikoiden ajatuksia koronakeväänä 2020.

Oopperajohtaja Ville Matvejeff kamppailee joukkoineen Savonlinnan festivaalin toteutumisen puolesta. Suosittelulistalla on yhteydenotto muusikkoon, joka voisi antaa etätunnin tai omaehtoinen soittaminen millä tahansa instrumentilla vaikka opetusappien avulla.
Velipuolikuu palasi Areenaan! Ainakin nämä seitsemän sketsiä sinun täytyy tietää kasarinaurattajasta

Sketsisarja tuuletti suomalaisen viihteen perinteitä.

Vuosina 1983 ja 1984 ensiesitetty Velipuolikuu palasi Yle Areenaan koko viidentoista jakson komeudessaan. Suomalaista sketsiviihdettä uudistaneesta sarjasta on jäänyt elämään kohtauksia, jotka takertuivat omana aikanaan ajankohtaisiin ihmisiin ja aiheisiin, mutta myös pätkiä, missä absurdius ajaa perinteisen huumorintajun yli ja jauhaa sen silkaksi hanukkaaksi. Kokosimme ikimuistoisimmat sketsit sarjasta.

Kommentteja 1
Turus o ihmise hyvä ol – listasimme seikkoja, joiden takia Turkua tulee arvostaa

Turku on monin tavoin hieno kaupunki.

Mistä tietää ihmisen olevan turkulainen? Hän kyllä kertoo siitä. Eikä suotta, onhan Turku heittämällä yksi kauneimmista kaupungeistamme. Sillä on kiinnostava historia ja se on täynnä mitä ihmeellisempiä tarinoita. Me Elävässä arkistossa rakastamme Turkua ja tähän artikkeliin on listattuna, mitä kaikkea kaupunki meille tarjoaa.

Kommentteja 8
Minna – elokuva kirjailija Minna Canthista ja elämänmittaisista aatteista

Elokuva Minna Canthista.

Lauri Leskisen kirjoittama kaksiosainen elokuva Minna (1977) kertoo kirjailija Minna Canthista ja hänen työstään kulttuurin ja tasa-arvon puolesta sekä uusien aatteiden levittäjänä. Elokuva kuvaa samalla suomalaista yhteiskuntaa, sen arvoja ja naisen asemaa 1800-luvun puolivälin jälkeen.

Kommentteja 1
Poika ja ilves nyt restauroituna Areenassa – seikkailutarina kohosi kaikkien aikojen katsotuimmaksi kotimaiseksi lastenelokuvaksi

Ystävyystarinaa ryydittää seikkailu ja upeat Lapin maisemat.

Herkistävää ystävyystarinaa ryydittää villi seikkailu sekä Lapin upeat maisemat. Nyt tämä kaikkien aikojen katsotuin suomalainen lastenelokuva löytyy Yle Areenasta vuonna 2019 digitaalisesti restauroituna versiona.

Kommentteja 6
Kaikki huutaa Dingo! – kesän audiodraama kertoo tarinan bändistä, joka sekoitti Suomen

Dingon saappaat ovat suuret.

Pertti Nipa Neumann tiesi, että Dingosta tulee jotakin suurta. Suomen yksi kaikkien aikojen suosituimman rockyhtyeen matka kuullaan Ylen kanavilla heinäkuussa 2020.
Mistä taidenautinnosta muistat M. A. Nummisen parhaiten?

Läpileikkaus merkittävän baritonilaulajan urasta.

M. A. Numminen on keksinyt uusrahvaanomaisuuden ja Gommi-jäniksen, karkottanut yleisön Sofian sirkuksesta, laulanut Kulkusia siansaksaksi, istunut naisensa kanssa eduskuntatalon puistossa, käynyt Suomen Talvisotaa 1960-luvulla, ollut boogie, hurmannut ulkomaiset filosofit kiekumalla Wittgensteinin mietelmiä ja jenkannut ulkosynnyttimistä. Katso ja kuuntele, miten kulttuuriradikaalista härnääjästä sukeutui Suomen kansan lemmikki ja kunniatohtori.

Kommentteja 4
"Jimin lähtö tuli yllätyksenä ja vielä miten se tapahtui!" – Fanit kertovat, mitkä ovat Uuden Päivän yllättävimmät käänteet

Uuden Päivän kaikki kaudet ovat nyt Areenassa.

Fanit kertoivat Uuden Päivän Instagramin (@uusipaiva) kautta, mitkä käänteet jäivät sarjan reilusta 800 jaksosta parhaiten mieleen. Varoitus: Tämä artikkeli sisältää juonipaljastuksia!
Paavo ja Raili oli hyvän mielen komediasarja isolla alkukirjaimella

Paavon ja Railin elämässä sattui ja tapahtui 2004 ja 2006.

Mitä siitä seurasi, kun aikamiespoika Paavo (Lasse Karkjärvi) kävi voimakastahtoisen luokkakaverinsa Railin (Eija Vilpas) asiakkaana parturissa? Herkkä ja kaunis ihmissuhde, parisuhdehan siitä seurasi. Nasakan railakkaasti kirjoitettu ja esitetty komediasarja hykerrytti suomalaisia vuosina 2004 ja 2006.
Nukkekoti – naisen tie irti ahdistavasta avioliitosta

Henrik Ibsenin näytelmä avioliitosta ja emansipaatiosta.

Henrik Ibsenin näytelmä Nukkekoti (Et Dukkehjem) synnytti ilmestyessään vuonna 1878 runsaasti keskustelua sisältämänsä viktoriaanisten perhearvojen kritiikin vuoksi. Näytelmä esitettiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1880 nimellä Nora.
Knalleista dekkareihin – Ohjaaja Rauni Ranta tunsi kuunnelmien koko kirjon

Rauni Ranta oli viihdekuunnelmien ohjaajakonkari

"En ajatellutkaan hakeutuvani ohjaajaksi!" Vaan onneksi toisin kävi - radiokuuntelijoiden iloksi. Ilman pitkäaikaisen kuunnelmaohjaajan Rauni Rannan panosta Yleisradion viihdekuunnelmien historia näyttäisi toisenlaiselta: Ranta äkkäsi Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan potentiaalin ja ohjasi pitkällä urallaan lukuisia yleisön suosikkijännäreitä. Ohjaaja kertoi muistoistaan taiteilijahaastattelussa vuonna 1994.