Hyppää pääsisältöön

Satavuotiasta Kalevalaa juhlittiin myös poliittisena voimatekijänä

Suomi ryhtyi kansallisen kulttuurin voimannäyttöön Kalevalan riemuvuonna. 100-vuotiaan Kalevalan kunniaksi järjestettiin mahdikkaita massatapahtumia ympäri Suomea.

Kalevala ei ollut suomalaisille vain kirjallisuutta vaan myös poliittis-ideologinen voimatekijä. Kun presidentti P. E. Svinhufvud julisti Kalevalan riemuvuoden alkaneeksi, hän totesi kirjan olleen Suomen henkisen itsenäisyyden luoja jo aikana, jolloin saatettiin vain uneksia kansallisesta riippumattomuudesta.

Eduskunta juhli 100-vuotiasta Kalevalaa juhlaistunnolla ja yhteismarssilla.

Kalevalan riemuvuoden pääjuhlaa vietettiin Helsingin Messuhallissa. Juhlapäivien mittaan Messuhallissa vieraili 60 000 suomalaista. Helsingin Sanomat kirjoitti uutisissaan, että ”Suomi on viime päivinä ollut koko sivistyneen maailman huomion ja kunnioituksen kohteena”.

Kalevala-innostus huipentui pääministeri T. M. Kivimäen retoriikkaan riemuvuoden itsenäisyyspäivänä: ”Yksi Sibeliuksen sinfonia vastaa divisioonaa, Seitsemän veljestä armeijakuntaa ja kuka osaakaan mitata Kalevalan arvon.”

Suomalaisten Kalevala-juhlinta herätti naapurimaassa arveluja. Pietarissa julkaistiin karikatyyreja fasistisista naamiaisista, joissa Väinämöistä aseistetaan ja puetaan kansallissosialistiksi.

Kalevala-innostus päättyi heti riemuvuoden jälkeen. Tilalle nousi huoli lähestyvästä sodasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto