Hyppää pääsisältöön

Kapinoivat kurdit

1960-luvun alussa aseellinen taistelu Kurdistanian puolesta tiheni.

Tietolaatikko

Kurdien määrä on arvioitu noin 20 miljoonaksi

Pääosa kurdeista asuu Itä-Turkin, Pohjois-Iranin ja Pohjois-Irakin vuoristoseuduilla

Turkissa kurdit on pyritty sulauttamaan valtaväestöön kieltämällä kurdin kielen käyttö kouluissa ja viestimissä

Kurdistanin työväenpuolue PKK kävi vuosina 1984-1999 aseellista taistelua Turkin hallintoa vastaan

Vaihtelevat irakilaiset ja ulkopuoliset tahot ovat käyttäneet hyväkseen Irakin kurdeja ja näiden keskinäisiä erimielisyyksiä, jotka 1990-luvulla kärjistyivät aseellisiksi yhteenotoiksi

Persianlahden sodan jälkeen kaksi suurinta kurdijärjestöä hallinnoi YK:n turvaamaa suoja-aluetta Pohjois-Irakissa

Irakin sodan ja Saddam Husseinin kukistumisen jälkeen kurdeilla on ollut edustus Irakin hallituksessa.

Irakissa kurdien toiveet itsemääräämisoikeudesta heräsivät uudelleen vuoden 1958 vallankaappauksen jälkeen, jolloin kurdijohtaja Mustafa Barzani palasi maanpaostaan Neuvostoliitosta.

Kurdeille tarjotut sopimukset eivät näitä kuitenkaan tyydyttäneet.

Vuoden 1961 jälkeen aseellisia kapinoita tapahtui jatkuvasti, eivätkä hallituksen ajoittaiset itsehallintotarjoukset riittäneet viemään niiltä pohjaa.

Irakin diktaattori Saddam Hussein tuhosi 1990-luvulla tuhansia kurdikyliä, mutta ohjelma kertoo käytännön olevan jo vanhempaa perua.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto