Hyppää pääsisältöön

Kari ei voinut lopettaa Urkin piirtämistä

Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Kari kuului Kekkosen aikaan yhtä itsestäänselvästi kuin Kekkonen itse. Kari Suomalainen seurasi UKK:n poliittista uraa neljän vuosikymmenen ajan.

Kekkosella oli Karin mielestä ihmeellinen lahja herättää vastustusta, mutta myös kyky murtaa tuo vastarinta. Se ärsytti Karia, mutta myöhemmin hän kertoo oppineensa yrmmärtämään sitä: ei loputtomasta kissanhännänvedostakaan mitään tule. Toisaalta jos jokainen asia oli kiinni Urkista, voitiin kysyä missä suhteessa tämä oli demokratiaan.

Karin Kekkos-hahmo ei vuosien varrella ulkonaisesti juurikaan muuttunut, vain kunniamerkit lisääntyivät. Yleisö oli tottunut näkemään hänet tietynlaisena, heti tunnistettavana figuurina. Pikkulapsetkin vaativat, että Kekkosella pitää olla silmälasit, kalju kupoli, terävä nokka ja silinteri

Kekkosen päästessä presidentiksi 1956 odotettiin, ettei Kari jatkaisi hänen piirtämistään. Aikaisempiakaan presidenttejä ei ollut tapana käyttää pilapiirroksissa. Kekkonen ja mm. hänen värikkäät sanontansa pakottivat Karin jatkamaan: ”UKK tarjosi kapulaa käteen, ei sitä voinut olla piirtämättä.”

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto