Hyppää pääsisältöön

Kauppatorilla kansanjuhla Lordin kunniaksi

Lordi-yhtye palasi Suomeen vähin äänin euroviisufinaalia seuranneena päivänä. Seuraavana perjantaina järjestettiin Kauppatorilla suuri kansanjuhla.

Lordi piti tiedotustilaisuuden pari päivää viisuvoiton jälkeen. Tilaisuutta ei saanut kuvata, ja suomea Mr. Lordi ei suostunut puhumaan maski päällä kameran edessä. Hänen mukaansa lapin murre ja hirviöasut ovat liikaa ristiriidassa keskenään.

Helsingin Kauppatorille kerääntyi 26. toukokuuta 2006 yli 90 000 ihmistä juhlimaan voittajaa. Poliisin mukaan kyseessä oli Suomen historian suurin kansanjuhla, joka päihitti myös vuoden 1995 jääkiekon MM-juhlinnan.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovutti yhtyeelle Suomalaisen työn liiton pronssisen avainlipun. "Suomalaista laatutyötä", kuului presidentin naseva puhe.

Tilaisuudessa rikkoutui myös ryhmäkaraoken maailmanennätys, ja lauluhan oli tietysti viisuvoittaja "Hard rock hallelujah".

Lordin kotikaupungissa Rovaniemellä nimettiin aukio Mr. Lordin mukaan, ja kaupunki lahjoitti herralle tontin. Euroviisuvoittajan mukaan on nimetty myös mm. lihaisa kebab rovaniemeläisellä grillillä.

Tietolaatikko

Lordi teki yleisöennätyksen myös Tukholman Skansenilla pidetyssä Allsången tapahtumassa kesällä 2006

Lordi saa vuonna 2007 oman postimerkin. Suosikkihirviöstä ja vuoden 2007 toukokuussa Suomessa järjestettävistä Eurovision laulukilpailuista ilmestyy pienoisarkki, jossa on neljä postimerkkiä. Yhden postimerkin suunnittelee itse Mr Lordi eli Tomi Putaansuu. Pienoisarkin muut postimerkit suunnittelee Timo Berry.

Lue lisää:

Lordi voitti Euroviisut vuonna 2006

Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto