Kehitysmaiden avuntarve ja Suomi

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 08.11.2018 - 11:50

1960-luvun alussa Suomi kuului jo 15:n vauraimman kansakunnan joukkoon, ja täällä alettiin jo keskustella kehitysmaidenkin auttamisesta.

Innottomasta osallistumisesta kansainväliseen kehitysyhteistyöhön uhkasi tulla poliittinen rasite maalle, joka siihen asti oli pärjännyt hyvän velanmaksajan maineellaan.

Vuonna 1962 arvioihin alikehittyneisyyden syistä sisältyi vielä niin kolonialismi kuin velttouteen viettelevä ilmasto. Kaarle Stewen haastattelee mm. Jaakko Iloniemeä ja Kalervo Siikalaa.

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun.

Kesäinen draamasarja Karjalan kunnailla kertoo yhteisöllisyydestä, vastuusta ja rakkaudesta

Karjalan kunnailla palaa televisioon ja Areenaan.

Pohjois-Karjalaan sijoittuva draamasarja kuvaa pienen kyläyhteisön värikkäitä vaiheita. Yle uusii suosikkisarjan televisiossa ja Areenassa.

Kommentteja 4
Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

Kommentteja 3
Raid koukutti katsojat jännittämään kaipauksen ja koston seuraamuksia

Raid nousi kulttisarjaksi vuonna 2000.

Vuonna 2000 esitetty Harri Nykäsen rikosromaanien hahmoihin perustuva 12-osainen Raid on yksi Suomen kaikkien aikojen katsotuimmista tv-sarjoista. Suosio oli monen osan summa: katsojat kiittivät sitä vangitsevan hyvin kirjoitetuksi, ohjatuksi ja näytellyksi.

Kommentteja 9
Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

2020

Tätä asunnottomuus on Suomessa – kaduilta ja kaatopaikoilta kotia kohti

Asunnottoman arkea seitsemältä vuosikymmeneltä.

Asunnottomuus ja suhtautuminen asunnottomia kohtaan on peili, joka kertoo yhteiskunnasta ja meistä jokaisesta. Tämä juttu kuvaa sitä muutoksia ja onnistumisia, mitä asunnottomuudessa on Suomessa tapahtunut ja näyttää asunnottoman arkea eri vuosikymmeninä.

Kommentteja 37
"Mua edelleen itkettää joskus, kun kaivan avaimet laukusta ja avaan kotioven" – Hima & Stradan kaupunkikierrokset lisäävät ymmärrystä asunnottomuudesta

Oppaat kertovat tarinoita pääkaupungin kaduilta.

Hima & Stradan asunnottomuutta kokeneet katuoppaat kertovat, mitä kaikkea Helsingin kaduilla tapahtuu ja mitä kaikkea kiireiseltä kulkijalta jää ehkä huomaamatta. Toisenlainen kaupunkikierros avaa uuden näkökulman tuttuunkin ympäristöön. Tässä Poitsun ja Paulan kierroksilla kuultua.

2019

Taapero herää kadulta, poika imppaa liimaa ja teini myy itsensä pedofiilille – katulasten elämää Filippiineillä

Filippiineillä elää 250 000 lasta kadulla.

Filippiineillä asuu 250 000 lasta kaduilla, joiden vanhemmat ovat kuolleet, vankilassa tai liian köyhiä huolehtiakseen heistä. Lasten kohtalo ei kiinnosta juuri ketään.
Äiti kahlasi yöllä vauva päänsä päällä turvaan – näin hirmumyrsky Idai syöksi mosambikilaiset äärimmäiseen hätään

Idai-hirmumyrsky oli Mosambikin historian pahin katastrofi.

Sinä yönä tuuli alkoi puhaltaa 50 metriä sekunnissa. Hetkessä se pyyhkäisi allensa kolme kuukautta vanhan Samiran kotikylän. Sitten seurasi vedenpaisumus. Mutta se oli vasta alkua.

2023

Statsrevisorerna prickar Utrikesministeriet för skötseln av Finnfund

2022

FN: Behövs mera pengar för att få bukt med koleran i Haiti
Biståndspengarna minskar nästa år – Max Holm vid Rädda barnen är besviken

Regeringen minskar på biståndsanslagen nästa år. De sjunker till 0,4 procent av bruttonationalinkomsten (BNI) från 0,5 procent i år.

2020

Utvecklingsministern lovar att Finland satsar hårt på flickors rättigheter i världen - biståndet har ett starkt stöd bland finländarna, men fler är kritiska

Ny enkät visar att stödet går ner vid kriser.

Regeringen lovade större satsningar på biståndet efter den förra regeringens nedskärningar. Finlands svaga ekonomi kan sätta käppar i hjulet för de här målsättningarna och i en färsk enkät syns det att fler är kritiska. Samtidigt talar Finland varmt för att förbättra kvinnors och flickors rättigheter i världen - vi frågar utvecklingsminister Ville Skinnari hur det syns konkret.

Kommentteja 8

Aiheeseen liittyvää

2020

2019

Relaterade artiklar

2023

2022

2020

Muualla Yle.fi:ssä