Hyppää pääsisältöön

Kehitysmaiden lukutaitoa voitaisiin edistää suomalaisella paperilla

Lukutaidon levittäminen oli 30 vuotta täyttävän Unescon polttavimpia ongelmia. Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtajan Sakari Kiurun mielestä paperi voisi olla Suomen panos kehitysmaiden kansansivistystoimintaan.

Kiurun mukaan lukutaidon lisääminen edellytti Unescon jäsenmaiden hallitusten tukea. Ei ollut kyse vain lukemaan opettelusta, vaan myös siitä, mihin taitoa voi käyttää. Siispä tarvitaan kirjallisuutta, lehdistöä - ja paperia niitä varten.

Maailman radio- ja tv-liitot keskustelivat Kiurun mielestä liian vähän siitä, mikä voisi olla tiedotusvälineiden rooli kamppailussa köyhyyden ja sairauden kierteen katkaisemiseksi. Mutta myös Unescon olisi pitänyt olla aktiviisempi yleisradioliittojen suuntaan.

Unesco pyrki edistämään rauhantutkimusta ja rauhankasvatusta, mutta ponnistukset olivat toistaiseksi olleet liian heikkoja. Tämäkin vaati Kiurun mukaan jäsenmaiden tahtoa ja aloitteellisuutta.

Tyytyväinen voi olla kuitenkin Suomen ja muiden Pohjoismaiden panokseen maailmanjärjestössä. Meillä pantiinkin mielihyvällä merkille Unescon pääjohtajan Amadou-Mahtar M'Bowin Suomen-vierailullaan jakamat kehut.

Tietolaatikko

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco perustettiin 16.11.1945 Pariisissa. Sen päämääränä on myötävaikuttaa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen edistämällä kansojen välistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla.
Sakari Kiuru toimi Yleisradion pääjohtajana vuosina 1980–1989. Hän on ollut Työväen Sivistysliiton ja Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja.
Toimittaja Martti Silvennoinen oli Suomen Unesco-toimikunnan monivuotinen jäsen.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto