Hyppää pääsisältöön

Keikkapaikkojen ovet eivät auenneet Hortto Kaalolle vaivatta

Romanimusiikin sanansaattaja Hortto Kaalo esittää tunnetuimpiin kuuluvan laulunsa komeasti turkulaisessa osakunnassa lokakuussa 1970.

Tietolaatikko

Miksi ovet ei aukene meille. Säv. ja san. Taisto Lundberg - Feija Åkerlund.

Vuonna 1970 ensilevytyksensä julkaissut yhtye teki romanimusiikin tunnetuksi suomalaisen valtaväestön keskuudessa.
Nimi Hortto Kaalo merkitsi suomeksi oikeaa mustalaista. Romaninkielisen nimen ensimmäinen sana hortto tarkoittaa oikeaa tai aitoa ja kaalo väriä musta tai suomenmustalaista miestä.

Feija Åkerlundin, Taisto Lundbergin ja Marko Putkosen perustama yhtye esitti etupäässä ranskalaista ja itäeurooppalaista mustalaismusiikkia suomeksi ja romanikielten eri murteilla. Yksi sen tunnetuimmista alkutaipaleen kappaleista oli romanien syrjinnästä kertova Miksi ovat ei aukene meille.

Alkuaikoinaan ryhmä törmäsi Marko Putkosen mukaan itsekin moniin ennakkoluuloihin: järjestäjät pelkäsivät musikanttien saapuvan keikalle joko myöhässä tai juovuksissa.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto