Hyppää pääsisältöön

Keikkapaikkojen ovet eivät auenneet Hortto Kaalolle vaivatta

Julkaistu . Päivitetty

Romanimusiikin sanansaattaja Hortto Kaalo esittää tunnetuimpiin kuuluvan laulunsa komeasti turkulaisessa osakunnassa lokakuussa 1970.

Tietolaatikko

Miksi ovet ei aukene meille. Säv. ja san. Taisto Lundberg - Feija Åkerlund.

Vuonna 1970 ensilevytyksensä julkaissut yhtye teki romanimusiikin tunnetuksi suomalaisen valtaväestön keskuudessa.
Nimi Hortto Kaalo merkitsi suomeksi oikeaa mustalaista. Romaninkielisen nimen ensimmäinen sana hortto tarkoittaa oikeaa tai aitoa ja kaalo väriä musta tai suomenmustalaista miestä.

Feija Åkerlundin, Taisto Lundbergin ja Marko Putkosen perustama yhtye esitti etupäässä ranskalaista ja itäeurooppalaista mustalaismusiikkia suomeksi ja romanikielten eri murteilla. Yksi sen tunnetuimmista alkutaipaleen kappaleista oli romanien syrjinnästä kertova Miksi ovat ei aukene meille.

Alkuaikoinaan ryhmä törmäsi Marko Putkosen mukaan itsekin moniin ennakkoluuloihin: järjestäjät pelkäsivät musikanttien saapuvan keikalle joko myöhässä tai juovuksissa.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Kommentit
  • Tyttö ja kissa (1978).

    Tietoisku: Kesäkissa

    Tietoisku: Kissan heitteillejättö on rangaistava teko.

    Suomalaisia valistettiin vuonna 1978 kissojen kohtelusta. Uutisfilmi muistutti, että kissan heitteillejättö on rangaistava teko. Filmillä painotettiin, että kissaa ei saa jättää luontoon, kun kesälomanvietosta mökiltä palataan takaisin kotiin.

  • Nuori mies istuu ruohikolla

    Ruoveteläisten nuorten tulevaisuus oli muualla

    Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971).

    Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

    Kommentteja 5

Aiheeseen liittyvää

2017

  • Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

    Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

    Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

    Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

    Kommentteja 3

2015

  • romaninainen

    Mustalaismiehen sai 1600-luvulla hirttää ilman oikeudenkäyntiä

    Romaneja vainottiin vuosisatojen ajan.

    Vielä 1700-luvun alussa Suomessa oli voimassa laki, joka määräsi, että mustalaismiehen sai hirttää ilman oikeudenkäyntiä. Vaikka tätä Ruotsin valtakunnassa vuonna 1637 säädettyä ”hirttolakia” ei sovellettu käytäntöön, kertoi se asenteista. Kiertolaiselämää viettäviä mustalaisia karsastettiin, vainottiin ja vihattiin.

    Kommentteja 5

2012

  • Romani oppilas

    Romanina koulussa

    Romanina koulussa

    Kolmiosainen Romanina koulussa -sarja kertoo kolmesta hyvin pärjäävästä romaninuoresta, joille oma kulttuuri on voimavara ja ylpeyden aihe.

2010

  • Joukko nuoria imatralaismiehiä esittää valtaväestölle tuntemattomia mustalaislauluja ja kertoo mitä musiikki heille merkitsee.

    Laulava heimo

    Tosi tarinan Laulava -heimo dokumentti 2008 romanimusiikista

    Musiikki on osa romanielämää. Ei ole tilaisuutta, jossa romanit eivät laulaisi. Musiikki tuleekin usein tilanteen mukaan. Tosi tarinan Laulava -heimo dokumentissa (2008) nuoret imatralaismiehet esittävät valtaväestölle tuntemattomia mustalaislauluja kertoen mitä musiikki heille merkitsee, miten yhteiset arvot ja käsitykset omasta heimosta kiteytyvät musiikissa ja itse laulamisessa.

    Kommentteja 24

Relaterade artiklar

2023

2021