Kekkonen hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 20.10.2021 - 16:46

Syksyn 1961 noottikriisin dramatiikkaa lisäsi Kekkosen päätös hajottaa eduskunta, jotta uusien vaalien tuloksena saataisiin viimein aikaan vakavan tilanteen edellyttämä enemmistöhallitus.

Sopivan hallituksen muodostamiseen kului ylimääräisten eduskuntavaalien jälkeen puolitoista kuukautta. Vaalien voittajia olivat maalaisliitto, kokoomus ja kansanpuolue.

Maalaisliiton Ahti Karjalaisen ohtama hallitus oli laajapohjainen ja hajosi vuonna 1963 poliittisiin erimielisyyksiin. Kokoomus oli vielä mukana, ennen kuin Suomessa siirryttiin vasemmiston ja maalaisliiton muodostamiin kansanrintamahallituksiin.

Puolueiden edustajat kommentoivat eduskunnan ja hallituksen hajotusta tuoreeltaan marraskuussa 1961.

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Noottikriisi vei Kekkosen Havaijilta Novosibirskiin 60 vuotta sitten – kuuntele Elävästä arkistosta, miltä kriisi kuulosti

Miltä noottikriisi kuulosti?

Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin lokakuussa 1961. Yle Areenaan kootusta audiopaketista kuulet, mitä nootista mietittiin tuolloin ja miten asiaa on käsitelty jälkikäteen. Osa materiaaleista on julkaistu nyt ensimmäisen kerran Audio Areenaan.

Tämä testi pitäisi polttaa! En ole tosin vielä tehnyt sitä, mutta olen kuullut... – Uskallatko selvittää kuinka pärjäisit suomettumisen aikana?

Leikkimielisessä testissä 7 kysymystä.

Jatkosodan jälkeinen aika Suomessa muistetaan itänaapurin myötäilystä. Painettu sana oli tarkassa syynissä. Toimittajien tekstejä valvottiin ylhäältä. Huhuttiin, että joskus jopa Neuvostoliiton lähetystöstä asti. Yleisradio esitti ohjelmia, jotka esittelivät itänaapurimme mahdollisimman positiivisessa valossa.

Näin suomettuminen näkyi aikansa ohjelmissa ja elokuvissa – tunnetko ilmiön, joka laittoi toimittajat vaikeaan asemaan?

Mistä puhumme, kun puhumme suomettumisesta?

Saksaksi Finnlandisierung, ranskaksi finlandisation, suomeksi "olla rähmällään". Ei-niin-rakkaalla lapsella on monta nimeä ja ilmenemismuotoa: se näkyi kaikkialla yhteiskunnassa ja aivan erityisesti mediassa. Mistä puhumme, kun puhumme suomettumisesta?

Max Jakobson, Suomi ja puolueettomuus

Jakobson teki pitkän uran diplomaattina.

"Tornikello seisoo, eikä naapurikaan pysty asiassa juuri nyt auttamaan", pohti Max Jakobson (1923–2013) laman alla 1992. Pitkän uran ulkopoliittisena taustavaikuttajana tehnyt Jakobson tunnettiin tarkkasilmäisenä keskustelijana, joka taisi myös kynänkäytön.