Hyppää pääsisältöön

Kekkonen haki tunnustusta Itä-Saksalle

Toisen maailmansodan jälkeen blokkien välissä tasapainoileva Suomi piti ainoana ei-sosialistisena maana yllä samanarvoisia suhteita jaetun Saksan molempiin valtioihin. Saksan Demokraattinen Tasavalta DDR kärtti itselleen Neuvostoliiton tuella kansainvälistä tunnustusta.

Suhteiden järjestäminen Natoon kuuluvaan Saksan liittotasavaltaan taas olisi ollut Suomelle itselleen tarpeen etenkin siksi, että YYA-sopimuksen määräys sotilaallisista konsultaatioista koski nyt nimenomaan sodanuhkaa Länsi-Saksan ja sen liittolaisten taholta.

Liittotasavalta tulkitsi kuitenkin 1970-luvun alkuun saakka molempien Saksojen tunnustamisen epäystävälliseksi teoksi itseään kohtaan.

Vasta Länsi-Saksan uusi idänpolitiikka ja -sopimukset mahdollistivat Suomen aloitteen Saksojen tasapuolisesta tunnustamisesta vuonna 1971. Saksojen perussopimuksen allekirjoitusta odottavan Liittotasavallan viivyttelyn johdosta diplomaattisuhteet Saksoihin saatiin solmituksi kuitenkin vasta tammikuussa 1973.

Suomen aloitteessa esiin nostettujen Lapin sodan tuhojen korvausten katsottiin Länsi-Saksan osalta sisältyvän jo vuoden 1953 velkasitoumussopimukseen, kun taas DDR:n kanssa pitkän kädenväännön jälkeen sovitusta korvaussummasta luovuttiin lopullisesti Saksojen yhdistyessä vuonna 1990.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto