Hyppää pääsisältöön

Kekkonen hiihtää, Kekkonen kalastaa...

Presidentti Kekkonen oli urheilumiehiä. Hän voitti 23-vuotiaana Suomen mestaruuden korkeushypyssä tuloksella 185 ja oli koko elämänsä aktiivinen liikkuja ja harrastaja.

Kekkosen vallankäytön keskeinen osa olivat erilaiset retket, joilla mm. hiihdettiin ja metsästettiin. Retkillä oli usein mukana vanhoja ja tulevia suomalaisia vaikuttajia.

Hiihtoretkillä Kekkonen tunnettiin kovakuntoisena, ja hänen takanaan tulevia kutsuttiin leikkisästi perässähiihtäjiksi. Yleensä Kekkonen määräsi tahdin.

Kekkosella oli metsästys-, kalastus- ja urheilukavereita kaikista sosiaaliryhmistä. Mukana oli yritysjohtoa, poliitikkoja mutta myös taiteilijoita ja tavallisia kansalaisia.

Presidentin välitön luonne pääsi hyvin esille näillä retkillä. Ja tv-kamerat seurasivat uskollisesti mukana oltiin sitten hiihtämässä Lapissa tai kalareissulla Azerbaidzhanissa.

Tamminiemestä presidentti lähti lähes joka aamu lenkille läheiseen Seurasaareen. Ja sen päälle hän nautti maittavan aamiaisen.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto