Hyppää pääsisältöön

Kekkosen hyväksi poikkeuslaki

Kekkonen valittiin presidentiksi 1973 poikkeuslailla. Sitä edelsi monimutkainen poliittinen prosessi, joka korosti istuvan presidentin asemaa entistä enemmän.

Kekkonen kertoi vuonna 1972, että hän on käytettävissä myös seuraavalle presidenttikaudelle. Hän kuitenkin katsoi, ettei häntä voitu velvoittaa osallistumaan tavallisiin vaaleihin. Kekkosta ei kiehtonut ajatus tv-väittelyistä kiivaan vastustajansa Veikko Vennamon kanssa.

Varteenotettavia kilpailijoita olivat keskustapuolueesta Ahti Karjalainen ja Johannes Virolainen sekä sosiaalidemokraattien Mauno Koivisto.

Kuviota sotki nk. Zavidovo-vuoto. Suomalaisministerit olivat vuotaneet julkisuuteen Kekkosen neuvostojohtajien kanssa käymiä keskusteluja. Kekkonen uhkasi jo, ettei hän suostu jatkamaan millään ehdoilla. Lopulta kuitenkin todettiin, että Kekkonen nautti yhä Neuvostoliiton luottamusta.

Vuosi 1972 oli Suomelle merkittävä ETYK-prosessin ja EEC:n kanssa hankkeilla olleen vapaakauppasopimuksen takia. Siksi Kekkosen jatkoa pidettiin tärkeänä.

Lähes kaikki puolueet alkoivat lopulta aktiivisesti toimia Kekkosen vaatiman poikkeuslain hyväksi, ja laki sai tarvittavan viiden kuudesosan enemmistön.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto