Hyppää pääsisältöön

Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset

Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun 31. päivä 1986 kotonaan Tamminiemessä Helsingissä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin. Suomen pitkäaikaisimman presidentin hautajaisia seurasi runsaslukuinen yleisö ja kunniakuja surusaaton varrella siunaustilaisuudesta aina hautaanlaskuun asti.

Lakitieteen tohtori Urho Kekkonen (1900–1986) toimi presidenttinä 25 vuotta. Hänet valittiin presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna 1956. Hän luopui tehtävästään terveydellisistä syistä vuonna 1981. Maalaisliittoon kuulunut Kekkonen yritti presidentiksi jo vuonna 1950, mutta J.K. Paasikivi oli tuolloinen ylivoimainen kilpakumppani. Vuonna 1956 Kekkonen voitti silloisen vastaehdokkaansa Fagerholmin niukasti, vain kahden äänen enemmistöllä.

Tuhannet liput liehuivat Helsingissä puolitangossa hautajaispäivänä. Presidentti siunattiin haudanlepoon Helsingin Tuomikirkossa. Siunauksen toimitti arkkipiispa John Vikström. Kirkon ympäristössä ja katujen varsilla oli ihmisiä jättämässä viimeisen tervehdyksen presidentille. Muistojuhla oli alkanut aamulla muistoseppeleiden laskulla. Kekkosen synnyinkunnan Pielaveden kunnan seppeleen laski valtuuston puheenjohtaja Paavo Saxman. Kirkossa arkku peitettiin Suomen lipulla, ja kunniavartiossa seisoivat ylioppilaat pohjoispohjalaisesta osakunnasta, Kekkosen omasta osakunnasta. Presidentti Mauno Koivisto piti muistopuheen, jonka hän päätti sanoin Urho Kekkonen on poissa, mutta hänellä on alati sija meidän sydämissämme.

Presidentti Kekkosen ruumissaatto lähti siunaustilaisuuden jälkeen Tuomikirkosta kohti Hietaniemen hautausmaata, minne presidentti haudattiin. Kunniakujan pitkin saattueen matkaa muodostivat mm. Helsingin yliopiston osakunnat, partiolaiset ja Palloliitto piirijärjestöineen, ammattiliitot. Kunniakujassa oli noin 2500 henkeä ja he edustivat noin 150 järjestöä. Surusaatto kulki Unionkadulta, Aleksanterinkadulle ja sieltä Mariankadulle Presidentinlinnan pohjoispäädyn kautta linnan edustalle, missä pysähdyttiin hetkeksi. Matka hautausmaalle jatkui Pohjois-Esplanadia pitkin Mannerheimintielle ja sieltä Arkadiankadulle, joka vie hautausmaalle.

Hietaniemen hautausmaalla haudan ympärille asettuivat ainoastaan lähimmät omaiset, arkkipiispa, avustavat papit ja arkun luovuttaneet kenraalit. Valtiolippu poistettiin tumman tammiarkun päältä ja arkku laskettiin hautaan. Arkun kantajien joukossa kenraalien lisäksi olivat Kekkosen poika ja pojanpoika. Omaiset jättivät viimeiset tervehdyksensä vainajalle.

Hautajaiset radiossa

Lue lisää:

Kyösti Kallion hautajaiset.

Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti

Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema adjutantin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.

Lue lisää:

Mannerheimin hautajaissaattue (1951).

Marsalkka Mannerheimin hautajaiset

Suomeen kiiri vuoden 1951 alussa suruviesti Sveitsistä. Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim oli kuollut 28.1.1951.

Lue lisää:

Autosaattue K.J. Ståhlbergin hautajaisissa

Ståhlbergin hautajaiset

Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg (1865-1952) oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.

Lue lisää:

Risto Rytin hautajaiset (1956).

Risto Rytin hautajaiset

Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.

Lue lisää:

Presidentti Paasikiven hautajaiset (1956).

Juho Kusti Paasikiven hautajaiset

Joulukuun 14:ntenä vuonna 1956 kuolleen tasavallan seitsemännen presidentin Juho Kusti Paasikiven hautajaiset pidettiin joulunaatonaattona pakkassäässä. Pidetty presidentti oli luovuttanut tehtävänsä eteenpäin Urho Kaleva Kekkoselle vain yhdeksän kuukautta ennen kuolemaansa.

Lue lisää:

Leo Mechelinin hautajaiset

Leo Mechelinin hautajaiset

Alkuvuodesta 1914 Suomessa vietettiin surujuhlaa, kun senaattori Leo Mechelin haudattiin Helsingissä monin kunnianosoituksin.

Lue lisää:

Jean Sibeliuksen arkku kannetaan ulos Helsingin tuomiokirkosta (1957).

Jean Sibeliuksen hautajaiset

Kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli kotonaan Ainolassa 20. syyskuuta 1957. Hän oli kuollessaan 91-vuotias.

Lue lisää:

Saattue Väinö Tannerin hautajaisissa

Väinö Tannerin hautajaiset

Tohtori Väinö Tanner kuoli 85-vuotiaana huhtikuun 19. päivänä vuonna 1966. Lyhytfilmissä näemme otteita Helsingin Vanhassa kirkossa pidetystä siunaustilaisuudesta ja Tannerin viimeisestä matkasta kohti Hietaniemen hautausmaata koleana ja pilvisenä huhtikuun päivänä.

Lue lisää:

Marjukka Havumäki kertoo uutisen Kalevi Sorsan kuolemasta (2004).

Kalevi Sorsan kuolinuutinen ja hautajaiset

Kalevi Sorsa menehtyi tammikuun 16. päivänä 2004 sairastettuaan pitkään syöpää.

Lue lisää:

Kukkia arkun päällä valtioneuvos Harri Holkerin siunaustilaisuudessa 2011

Harri Holkerin hautajaiset

Valtioneuvos Harri Holkeri kuoli 7. elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin 27. elokuuta Helsingin tuomiokirkossa.

Lue lisää:

Adolf Ehrnroothin arkku Helsingin tuomiokirkossa (2004).

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin hautajaiset

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth kuoli helmikuun 26. päivänä 2004. Kenraalin hautajaiset järjestettiin reilun kahden viikon päästä kuolemasta.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto