Hyppää pääsisältöön

Kohti uutta perustuslakia

Mauno Koiviston presidenttikaudella Suomessa siirryttiin useampi askel parlamentarismin suuntaan. Hallitukset ovat olleet kasassa pitkään ja eduskunta on istunut 1980-luvun alusta asti koko neljän vuoden kauden.

Vihreät nousivat eduskuntaan 1983. Tuolloin oli alkanut SKDL:n alamäki, ja sen seuraajalla vasemmistoliitolla on nykyisin parisenkymmentä kansanedustajaa.

Perustuslaki ajanmukaistettiin 1990-luvulla, ja se tuli voimaan vuosituhannen vaihteessa. Uuden perustuslain henki heikentää edelleen presidentin valtaa. Mm. hallituksen muodostamisesta halutaan päävastuu eduskunnalle.

Suuria vääntöjä on käyty viime vuosikymmeninä mm. ydinvoimasta, EU-jäsenyydestä, pankkituesta sekä myös eettisistä asioista kuten homojen parisuhdelaista ja seksinmyynnistä.

Vuonna 1994 Suomi sai ensimmäisen naispuhemiehensä, kokoomuksen Riitta Uosukaisen. Vuosien varrella puhemiehenä on toiminut moni tuleva presidentti. Tunnettu puhemies oli myös valtioneuvos Johannes Virolainen.

Nykyinen puhemies, entinen pääministeri, SDP:n Paavo Lipponen sanoi eduskunnan 100-vuotisjuhlassa, että suomalaiset tekivät maailmanhistoriaa vuonna 1906. "Ja suomalainen demokratia voi edelleen hyvin!", Lipponen kiteytti juhlapuheessaan.

Teksti: Paavo Rytsä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto