Hyppää pääsisältöön

Koivuniemen rouvasta tuli 1980-luvun alussa levyautomaattien valtias

Paula Koivuniemi aloitti laulajanuransa jo teini-iässä 1960-luvun alussa. Kansalliseksi suursuosikiksi hän nousi kuitenkin vasta liki parikymmentä vuotta myöhemmin 1980-luvun alun suurten hittien myötä.

Vuonna 1987 Kari Somerjoki ja Päivi Istala haastattelivat äänihuulten leikkauksesta toipuvaa nelikymppistä. Jutustelun lomassa Koivuniemi esittelee myös povarintaitojaan.

Seinäjoella 19.6.1947 syntynyt Paula Koivuniemi on peräisin seinäjokelaisesta muusikkoperheestä. Hän ryhtyi isänsä tanssiorkesterin solistiksi vuonna 1962. Ensilevy Perhonen syntyi neljä vuotta myöhemmin.

Oma tyyli alkoi löytyä 1970-luvun lopulla. Iltatähti esitteli 10.5.1978 tuoreen albumin Lady Sentimental (alla kohdassa 4:03), joka käänsi Koivuniemen jo pitkään jatkuneen uran kunnolla nousuun.

Lopullisesti Koivuniemi löi läpi hiteillä Tummat silmät, ruskea tukka, Sata kesää, tuhat yötä ja Aikuinen nainen. Kahdeksankymmenluvun uuden iskelmän erotti vanhasta ainakin laulutekstien korostunut merkitys – rytmikkyys ei enää kuulemma ollut tanssipaikoillakaan ehdoton välttämättömyys, Koivuniemi sanoo vuoden 1987 haastattelussa.

Sittemmin evergreeniksi muodostuneen Aikuisen naisen tv-ensiesitys nähtiin Iltatähdessä tammikuussa 1983 (alla kohdassa 13:23).

Paula Koivuniemi on osallistunut euroviisukarsintoihin 1970–1990-luvuilla yhteensä kymmenen kertaa, mutta kertaakaan hänen esittämäänsä kappaletta ei ole valittu Euroviisuihin. Kahdeksankymmenluvun alkupuolella edustuspaikka oli lähellä, kun Eeva Kiviharjun tekemä Tuultako tavoitan sijoittui karsinnan toiseksi.

2000-luvun lopulla Koivuniemen rouva teki avauksen myös rockyleisön suuntaan. Yli kuusikymppisen artistin keikka vuoden 2008 Provinssirockissa oli menestys.

Lue lisää:

Iskelmälaulaja Paula Koivuniemi 1970-luvulla

Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

Lue lisää:

Paula Koivuniemi ja Katri Helena 1960-luvulla

Iskelmä-Suomella on vaalea ja tumma kuningatar

Suomen mittakaavassa Katri Helena ja Paula Koivuniemi ovat malliesimerkkejä siitä, mitä vuosikymmenestä toiseen kantava kestotähteys on. Toinen iskelmän kuningattarista on tumma ja kohtalokas, toinen vaalea, heleä-ääninen naapurin tyttö.

Lue lisää:

Paula Koivuniemi esiintyy 2007

Miten minusta tuli minä, Paula Koivuniemi

Tummasilmäinen, ruskeatukkainen ja aikuinen nainen. Perhonen. Niitä ainakin, mutta myös piiskaa lavalla heiluttava, temperamenttinen ja äkkipikainen sekä rehti, lämmin, herkkä, ujo ja kiltti maalaistyttö.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?