Hyppää pääsisältöön

Koivuniemen rouvasta tuli 1980-luvun alussa levyautomaattien valtias

Paula Koivuniemi aloitti laulajanuransa jo teini-iässä 1960-luvun alussa. Kansalliseksi suursuosikiksi hän nousi kuitenkin vasta liki parikymmentä vuotta myöhemmin 1980-luvun alun suurten hittien myötä.

Vuonna 1987 Kari Somerjoki ja Päivi Istala haastattelivat äänihuulten leikkauksesta toipuvaa nelikymppistä. Jutustelun lomassa Koivuniemi esittelee myös povarintaitojaan.

Seinäjoella 19.6.1947 syntynyt Paula Koivuniemi on peräisin seinäjokelaisesta muusikkoperheestä. Hän ryhtyi isänsä tanssiorkesterin solistiksi vuonna 1962. Ensilevy Perhonen syntyi neljä vuotta myöhemmin.

Oma tyyli alkoi löytyä 1970-luvun lopulla. Iltatähti esitteli 10.5.1978 tuoreen albumin Lady Sentimental (alla kohdassa 4:03), joka käänsi Koivuniemen jo pitkään jatkuneen uran kunnolla nousuun.

Lopullisesti Koivuniemi löi läpi hiteillä Tummat silmät, ruskea tukka, Sata kesää, tuhat yötä ja Aikuinen nainen. Kahdeksankymmenluvun uuden iskelmän erotti vanhasta ainakin laulutekstien korostunut merkitys – rytmikkyys ei enää kuulemma ollut tanssipaikoillakaan ehdoton välttämättömyys, Koivuniemi sanoo vuoden 1987 haastattelussa.

Sittemmin evergreeniksi muodostuneen Aikuisen naisen tv-ensiesitys nähtiin Iltatähdessä tammikuussa 1983 (alla kohdassa 13:23).

Paula Koivuniemi on osallistunut euroviisukarsintoihin 1970–1990-luvuilla yhteensä kymmenen kertaa, mutta kertaakaan hänen esittämäänsä kappaletta ei ole valittu Euroviisuihin. Kahdeksankymmenluvun alkupuolella edustuspaikka oli lähellä, kun Eeva Kiviharjun tekemä Tuultako tavoitan sijoittui karsinnan toiseksi.

2000-luvun lopulla Koivuniemen rouva teki avauksen myös rockyleisön suuntaan. Yli kuusikymppisen artistin keikka vuoden 2008 Provinssirockissa oli menestys.

Lue lisää:

Iskelmälaulaja Paula Koivuniemi 1970-luvulla

Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

Lue lisää:

Paula Koivuniemi ja Katri Helena 1960-luvulla

Iskelmä-Suomella on vaalea ja tumma kuningatar

Suomen mittakaavassa Katri Helena ja Paula Koivuniemi ovat malliesimerkkejä siitä, mitä vuosikymmenestä toiseen kantava kestotähteys on. Toinen iskelmän kuningattarista on tumma ja kohtalokas, toinen vaalea, heleä-ääninen naapurin tyttö.

Lue lisää:

Paula Koivuniemi esiintyy 2007

Miten minusta tuli minä, Paula Koivuniemi

Tummasilmäinen, ruskeatukkainen ja aikuinen nainen. Perhonen. Niitä ainakin, mutta myös piiskaa lavalla heiluttava, temperamenttinen ja äkkipikainen sekä rehti, lämmin, herkkä, ujo ja kiltti maalaistyttö.

Kommentit
  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.