Hyppää pääsisältöön

Kuka huutaa kovemmin? – vallankumous oli nuorten mielissä liki ainoa mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan 1969

Nuoriso 69 -ohjelmasarjassa aiheena on nuorten kapina ja poliittinen osallistuminen. Kuka huutaa kovemmin -ohjelmassa nuoret näkevät vallakumouksen melkein ainoana mahdollisuutena vaikuttaa yhteiskunnan kulkuun.

Alkusoittona vallankumoukselle on Vanhan Ylioppilastalon valtaus. Tosin Ilkka-Christian Björklund pitää mielenosoituksia enemmänkin muotiasiana.

Toinen nuorisopoliitikko Erkki Tuomioja nostaa esille nuorten äänestysiän, joka pitäisi alentaa 18 vuoteen.

Muita haastateltavia ohjelmassa ovat mm. Hannu Taanila, Lauri Sivonen ja Matti-Juhani Koponen.

Ohjelman ovat tehneet lasten ja nuorten toimituksen työryhmä: Eero Taivalsaari, Kirsti Petäjäniemi, Pekka Parikka, Riitta Lindegren ja Riku Rinkama.

Syksyllä 1969 nähtiin televisiossa runssasti ohjelmia osana Nuoriso 69 -kampanjaa, jossa nostettiin esiin nuorille tärkeitä asioita. Ohjelmia nähtiin mm. ympäristön tilasta, muuttovirrasta maalta kaupunkiin sekä koulutuksesta ja työelämästä. Kansalaiskasvatuksen Keskuksen aloitteesta toteutettuun Nuoriso -69 - kampanjaan osallistui lokakuussa 1969 yli 20 nuorisojärjestöä.

Ote Nuoriso -69 - kuka huutaa kovemmin -ohjelmasta:

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto