Hyppää pääsisältöön

Kun Pertti Ukkola paini olympiakullasta, ei selostajakaan pysynyt tuolillaan

Montrealin olympialaisten 57 kg:n sarjan painifinaalissa Pertti Ukkola kohtasi Jugoslavian Ivan Frgicin. Ottelusta muodostui niin jännittävä, että Antero Viherkentänkin oli noustava pystyyn sitä selostamaan.

Loppuottelijat olivat aiemmin kohdanneet seitsemän kertaa. Ukkola oli voittanut Frgicin kuudesti. Heinäkuun 24:ntena käydystä finaalista tuli äärimmäisen tiukka, sillä myös Frgic janosi kultaa ja kunniaa.

Ukkola oli valmistautunut huolellisesti olympiakisoihin ja lähti niihin hyväkuntoisena. Painija on itse muistellut tunnelmiaan Tampereen rautatieasemalla heinäkuun alkupäivinä 1976, kun hän aloitti kisamatkan kohti Montrealia. "Tunne oli merkillinen. En kehdannut siitä edes puhua kenellekään. Muistan mietiskelleeni, että voiko tämä olla näin yksinkertaista ja helppoa lähteä olympiakisoihin. Eikä vain osallistumaan, vaan hakemaan menestystä".

Ukkola piti ennakkoon vaarallisimpana vastustajanaan Neuvostoliiton Fahrad Mustafinia. Itse kisoissa Ukkola joutui toisessa ottelussaan Mustafinia vastaan. Hän teki asiantuntijoidenkin kannalta todellisen yllätyksen ja kukisti Mustafinin pistein 6–5. Sen jälkeen tie loppuotteluun oli helpompi.

"Tee jotain, tee jotain!"

Loppuottelussa Frgic hankki kahden ensimmäisen jakson aikana pienen pistejohdon ja molemmat ottelijat saivat kaksi varoitusta. Tilanne ottelun kolmannen ja viimeisen vaiheen alkaessa oli Ukkolan kannalta äärimmäisen hankala. Jos molemmat miehet olisivat tulleet ajetuiksi matolta kolmannen varoituksen jälkeen, niin Ukkola olisi jäänyt hopealle. Tähän Frigic näytti myös pyrkivän. Tauolla Ukkola päätti vaihtaa taktiikkaa. Hän heitti nurkkaan varovaisen ottelutyylin ja ryhtyi metsästämään suorituspisteitä.

Ukkolan uhkaavasta tilanteesta ennen viimeistä jaksoa olivat selvillä myös katsomossa ja radioselostamossa ottelua seuraavat suomalaiset. Ottelua radioon selostavan Antero Viherkentän jännitys tulee ilmi ääninäytteestä. Päävalmentaja Kalevi "Kallu" Tuominen on muistellut ottelua paikan päällä seuranneiden suomalaiskatsojien tunnelmia seuraavasti: "Minun takanani istuivat suurlähettiläs Niilo Pusa, ministeri Olavi J. Mattila, vuorineuvos Kauko Rastas ja kauppaneuvos Kalle Kaihari. Kun ottelu rupesi huipentumaan, he kävivät koko ajan kuumana, huusivat, että 'tee jotain, tee jotain'. Minä, että ei tässä ole mitään tehtävissä, tuolla se poika painii."

"Lopussa Pertsa osoitti aktiivista passiivisuutta ja antoi tahallaan pisteen, koska tiesi, ettei Frigicillä ole enää voimia lisäpisteiden tekemiseen. Ukot saivat hepulin: 'Herrajumala, nyt se menee selälleen!'. Minä, että nyt hiljaa, tämä on sataprosenttisesti Pertsan taktiikkaa. Huusin niin paljon kuin keuhkoista lähti: 'Liiku, liiku!' Viisi, kuusi sekuntia ennen loppua miehet komennettiin pystyyn, ja Pertsa aloitti voitontanssin. Huomattuaan ajan loppuvan vääjäämättömästi, Frigic antautui."

Frgic hallitsi ottelun alkua ja johti ennen viimeistä jaksoa parilla suorituspisteellä. Tauolla Ukkola vaihtoi taktiikkaa ja lupasi tehdä pisteitä. Viimeinen jakso oli niin jännittävä, että ottelua radiossa selostava Antero Viherkenttä ei pysynyt enää tuolillaan. Pertti Ukkola teki voittoon tarvittavat pisteet ja toi painikullan Suomeen.

Ukkolasta tuli kreikkalais-roomalaisen painin kääpiösarjan ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja ja Suomen olympiajoukkueen ensimmäinen kultamitalipainija 20 vuoteen.

Teksti: Lasse Vihonen & Jukka Lindfors

Painija ja runouden ystävä

PERTTI UKKOLA syntyi Sodankylässä 10.8.1950. Hän aloitti painiharrastuksen jo Sodankylässä, mutta siirtyi sitten Tampereelle. Pertti kohosi painijana kansalliseen kärkeen jo vuonna 1968, jolloin hän voitti Suomen mestaruuden sarjassa 52 kg. Ensimmäinen Pohjoismaiden mestaruus tuli vuonna 1971. Maailman painieliittiin Pertti kohosi Montrealin kisojen yhteydessä 1976. Olympiakisoja seuranneiden 15 kuukauden aikana Ukkola voitti vielä sekä maailmanmestaruuden että Euroopan mestaruuden. Tosin Ukkola on jälkikäteen tunnustanut, että EM:n osalta hänellä oli tuuriakin. Silloin loppuottelussa oli vastassa jälleen Neuvostoliiton Mustafin, joka johti ennen viimeistä jaksoa Ukkolaa pistein 9.-4. Ottelun viimeisessä jaksossa Ukkola otti riskejä ja onnistui. Kun otteluaikaa oli jäljellä alle kymmenen sekuntia, Ukkola kiepahti Mustafinin taakse ja painoi hänet mattoon. Pistetilanne muuttui yhdellä kertaa Ukkolan eduksi 10-9. Ottelun loppu oli sitten vain voiton varmistelua.
Pertti Ukkolan aktiiviura painijana jatkui aina vuoteen 1980 saakka. Sen jälkeen hän toiminut mm. painiliiton päävalmentajana. Hän luopui kuitenkin tästä tehtävästä melko pian valmennettavien kanssa syntyneiden näkemyserojen vuoksi. Näkemyserojen syitä voi arvailla Ukkolan Ilkka -lehdelle antamasta lausunnosta eroiltana. "Erosin taloudellisista syistä. Minulla ei ollut varaa ostaa hamekangasta niin monelle kuin olisi pitänyt". Pertti ei kuitenkaan ole kuitenkaan hylännyt painiurheilua kokonaan, vaan hän kommentoi lajiaan yhä edelleen eri tiedotusvälineissä. Pertti Ukkolan harrastuksista eniten julkisuutta on saanut runous, jota hän lukee ja esittää. Ukkolan mielirunoilijoita ovat Lauri Viita, Yrjö Jylhä, Eino Leino ja Aaro Hellaakoski. Pertti Ukkola on myös kirjoittanut joitakin runoja ja tehnyt urheiluaiheisia riimittelyjä erilaisiin tilaisuuksiin. (Lasse Vihonen)

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.