Hyppää pääsisältöön

Kun työväenlauluja ei saanut veisata ulkosalla

Kansanedustaja Martta Salmela-Järvinen kertoo suomalaisten työväenlaulujen vaiheista vapun alla 1968. Väkevät vallankumousmarssit olivat oman aikansa hittibiisejä.

Kun työväen kuuluisin taistelulaulu ”Internationale” vuonna 1905 suomennettiin, laulutekstin 10 000 kappaleen painos myytiin yhden mielenosoituspäivän kuluessa loppuun.

Vanhimmat laulut olivat sävyisän ihanteellisia, kuten ruotsalaisperäiset kappaleet Salmela-Järvisen esittelemässä vuoden 1905 laulukirjassa.

Laulujen tausta oli moninainen. Barrikaadimarssin melodia oli lainattu Venäjän keisarin henkivartiokaartin marssista. Tunnettu Taistojen tiellä -marssi oli alkuperäiseltä nimeltään Jää hyvästi isänmaa.

Punakaartin marssin tekijästä ei Salmela-Järvisellä ole tietoa. Ensimmäisen kerran hän kuuli sen Hakaniemessä arkkiveisujen kaupittelijan esittämänä helmikuussa 1918. Mies muistettiin maratoonarina, joka saapui maaliin parikymmentä minuuttia kisojen päättymisen jälkeen.

1930-luvulla työväenlaulut muuttuivat osin maanalaiseksi kulttuuriksi. Vuonna 1933 suojeluskuntalaiset ja lapualaiset repivät sos.demien liput näiden puoluejuhlassa. Tämän seurauksena säädettiin lippu- ja kiihotuslait, joilla punaliput ja osa vallankumouslauluista kiellettiin, Salmela-Järvinen muistelee. Mm. Kansainvälistä ei saanut laulaa ulkosalla, ja sen kolme keskimmäistä säkeistöä olivat muutenkin pannassa.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto