Hyppää pääsisältöön

Kun työväenlauluja ei saanut veisata ulkosalla

Kansanedustaja Martta Salmela-Järvinen kertoo suomalaisten työväenlaulujen vaiheista vapun alla 1968. Väkevät vallankumousmarssit olivat oman aikansa hittibiisejä.

Kun työväen kuuluisin taistelulaulu ”Internationale” vuonna 1905 suomennettiin, laulutekstin 10 000 kappaleen painos myytiin yhden mielenosoituspäivän kuluessa loppuun.

Vanhimmat laulut olivat sävyisän ihanteellisia, kuten ruotsalaisperäiset kappaleet Salmela-Järvisen esittelemässä vuoden 1905 laulukirjassa.

Laulujen tausta oli moninainen. Barrikaadimarssin melodia oli lainattu Venäjän keisarin henkivartiokaartin marssista. Tunnettu Taistojen tiellä -marssi oli alkuperäiseltä nimeltään Jää hyvästi isänmaa.

Punakaartin marssin tekijästä ei Salmela-Järvisellä ole tietoa. Ensimmäisen kerran hän kuuli sen Hakaniemessä arkkiveisujen kaupittelijan esittämänä helmikuussa 1918. Mies muistettiin maratoonarina, joka saapui maaliin parikymmentä minuuttia kisojen päättymisen jälkeen.

1930-luvulla työväenlaulut muuttuivat osin maanalaiseksi kulttuuriksi. Vuonna 1933 suojeluskuntalaiset ja lapualaiset repivät sos.demien liput näiden puoluejuhlassa. Tämän seurauksena säädettiin lippu- ja kiihotuslait, joilla punaliput ja osa vallankumouslauluista kiellettiin, Salmela-Järvinen muistelee. Mm. Kansainvälistä ei saanut laulaa ulkosalla, ja sen kolme keskimmäistä säkeistöä olivat muutenkin pannassa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto