Hyppää pääsisältöön

Kunniakonsuli Gil kannatti Filippiinien maltillista uudistumista

Toimittaja Unto Miettinen vieraili ex-missi Armi Kuuselan ja hänen puolisonsa Gil Hilarion Gilarmi-hotellissa vuonna 1970. Suomen kunniakonsuli Hilario näki sosiaaliset reformit välttämättömiksi mutta suhtautui ymmärtäväisesti myös kansalaisoikeuksien rajoituksiin.

Tietolaatikko

Oheista haastattelua seuranneiden kahden vuoden aikana poliittinen tilanne Filippiineillä kärjistyi entisestään. Vuonna 1972 presidentti Ferdinand Marcos julisti kommunismin uhkaan vedoten poikkeustilan, ja seuraavana vuonna säädetty uusi perustuslaki takasi hänelle yksinvallan. Marcosin diktatuurin aikana tapahtui lukuisia ihmisoikeusrikkomuksia. Hänet syrjäytettiin vallasta vuonna 1986. Markku Kosken ja Leo Lindstenin Armin vuodet -kirjan (Love Kirjat, 1982) mukaan mm. Helsingin Sanomat arvosteli 1970-luvulla Hilarion pariskunnan Marcosia tukevia lausuntoja.

Avioparin suuressa mutta kodikkaassa hotellissa sauna oli koko päivän auki, ja sen lauteilta ohjelma tietenkin lähtee liikkeelle. Saunassa olivat vierailleet hiljattain mm. ulkoministeriön herrat Jaakko Iloniemi ja Martti Ahtisaari.

Gilarmin esimerkin myötä suomalainen sauna oli jo alkanut lyödä itsensä läpi Filippiinien pääkaupungissa. Liikemies Hilario oli jo ehtinyt kaupata kymmeniä kiukaita.

Herrasväki Hilarion loistelias yksityisasunto sijaitsi tällä haavaa 12-kerroksisen hotellin yläkerroksessa. Sielllä Armi-rouva itse esittelee haastattelussa lapsiaan. Nelivuotias Mikko-poika on innostunut mikrofonista, laulaa nauhuriin, lähettää terveisiä serkuilleen Suomeen ja pitää toimittaja Unto Miettisen etunimeä vähän outona.

Maan maalaustaiteen tunnetuin nuori nimi Federico Alcuaz oli maalannut talon emännästä kaksi teosta. Haastattelussa hän luonnehtii Armia unelmamalliksi, mutta lopputulos ei taiteilijan mielestä ollut paras mahdollinen.

Kielten ja kulttuurien risteyspaikka

Noin 7000 saaresta koostuva Filippiinien saarivaltio on kehkeytynyt monien eri kansojen ja kulttuuripiirien vuorovaikutuksessa.

Malaijilaisiin, intialaisiin ja kiinalaisiin vaikutteisiin antoivat 1500-luvulta alkaen oman lisänsä espanjalaiset valloittajat, jotka luovuttivat yliherruuden Yhdysvalloille vasta 1800-luvun lopussa. Vuonna 1946 itsenäistyneessä tasavallassa puhuttiin 1970-luvun alussa noin 70 eri kieltä tai murretta, ja myös uskontojen tarjonta oli runsasta.

Pääelinkeinona oli alkaessa edelleen maatalous, ja Gil Hilario sanookin maan talouskehityksen edellyttävän samanlaista voimallista teollistamista kuin Suomessa sotien jälkeen.

Hilario oli nimitetty Suomen kunniakonsuliksi keväällä 1969. Hän itse osallistui politiikkaan vain ”kylä- tai kuntatasolla” Filippiinien kyläneuvostojen yhteiselimessä, mutta kertoi auliisti mielipiteitään myös valtakunnallisista kysymyksistä.

Rutiköyhiä ja upporikkaita

Maan sosiaaliset vastakohdat olivat räikeät. Omistus oli keskittynyt muutamille upporikkaille perheille, kun taas "köyhän kansan kärsimys on mittaamaton", kuten Unto Miettinen ilmaiseee. Sosiaaliset ongelmat olivat monen mielestä ratkaisemattomia vallitsevan kaksipuoluejärjestelmän puitteissa. Vasemmistopuolueiden toiminta oli kielletty.

Sotilasliitto Vietnamin sotaa käyvän USA:n kanssa nostatti jatkuvasti uusia mielenosoituksia ja protesteja. Filippiinit oli Miettisen mukaan kaiken kaikkiaan kuin herkästi räjähtävä ruutitynnyri.

Hilarionkin mielestä sotilasliittouma Yhdysvaltojen kanssa tuli purkaa. Gil oli suomalaismallisen riiippumattomuuden kannalla. Hän myönsi myös jyrkät yhteiskunnalliset erot mutta piti niiden ratkaisuna keskiluokan vahvistamista.

Vaihtoehtoja politiikassa oli tarjolla oli vähän, sillä Hilarionkaan mielestä kaksi pääpuoluetta eivät olennaisesti eronneet toisistaan. Vasemmistopuolueiden tukahduttamisen hän kuitenkin hyväksyi, koska ne yrittivät tuoda maahan aseellista vallankumousta "kuten Aasiassa".

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.