Neuvostoliitto ryhtyi vuonna 1962 varustamaan Kuubaa ydinasein. USA käynnisti jyrkät vastatoimet, ja lokakuun lopulla maailma odotti jännittyneenä peläten ydinsodan puhkeamista. Radion ulkomaantoimituksen tiimi selostaa ohjuskriisiä ja sen taustaa.
Fidel Castron (1926–2016) johtama kumousliike kukisti presidentti Batistan diktatuurin Kuubassa vuonna 1959. Uuden hallituksen tekemä maareformi ja ulkomaisten yritysten kansallistaminen loukkasi amerikkalaisten maanomistajien ja yhtiöiden taloudellisia intressejä. Tilanne johti USA:n painostustoimenpiteisiin, jotka saivat Kuuban lähentymään Neuvostoliittoa. Huhtikuussa 1961 USA tuki Castron vastaista maihinnousuyritystä, jonka jälkeen Castro julistautui marxilais-leniniläiseksi.
Lokakuun alussa 1962 Neuvostoliiton salaiset varustelutoimet Kuubassa paljastuivat. USA harkitsi jopa hyökkäystä Neuvostoliittoon, mutta päätyi julistamaan Kuuban saartoon estääkseen uusien ohjusten tuonnin. Neuvostoliitto varoitti toimenpiteen voivan johtaa sotaan. Kohtalokasta yhteenottoa pelättiinkin yleisesti. Filosofi Bertrand Russell julisti ihmiskunnalla olevan 10 päivää elinaikaa. Yleisradion uutistoimituksen erikoislähetyksessä selviteltiin maailman reaktioita tilanteeseen ja kerrottiin kriisin taustasta.
Ohjuskriisi laukesi 28. lokakuuta, kun Neuvostoliitto myöntyi vetämään ohjukset pois, mikäli USA vastavuoroisesti lupaisi olla tekemättä saarelle maihinnousua ja vetäisi pois omat ohjuksensa Turkista.