Hyppää pääsisältöön

Kuuban ohjuskriisi ajoi maailman ydinsodan partaalle

Neuvostoliitto ryhtyi vuonna 1962 varustamaan Kuubaa ydinasein. USA käynnisti jyrkät vastatoimet, ja lokakuun lopulla maailma odotti jännittyneenä peläten ydinsodan puhkeamista. Radion ulkomaantoimituksen tiimi selostaa ohjuskriisiä ja sen taustaa.

Fidel Castron (1926-2016) johtama kumousliike kukisti presidentti Batistan diktatuurin Kuubassa vuonna 1959. Uuden hallituksen tekemä maareformi ja ulkomaisten yritysten kansallistaminen loukkasi amerikkalaisten maanomistajien ja yhtiöiden taloudellisia intressejä.

Tilanne johti USA:n painostustoimenpiteisiin, jotka saivat Kuuban lähentymään Neuvostoliittoa. Huhtikuussa 1961 USA tuki Castron vastaista maihinnousuyritystä, jonka jälkeen Castro julistautui marxilais-leniniläiseksi.

Lokakuun alussa 1962 Neuvostoliiton salaiset varustelutoimet Kuubassa paljastuivat. USA harkitsi jopa hyökkäystä Neuvostoliittoon, mutta päätyi julistamaan Kuuban saartoon estääkseen uusien ohjusten tuonnin. Neuvostoliitto varoitti toimenpiteen voivan johtaa sotaan.

Kohtalokasta yhteenottoa pelättiinkin yleisesti. Filosofi Bertrand Russell julisti ihmiskunnalla olevan 10 päivää elinaikaa. Yleisradion uutistoimituksen erikoislähetyksessä selviteltiin maailman reaktioita tilanteeseen ja kerrottiin kriisin taustasta.

Ohjuskriisi laukesi, kun Neuvostoliitto myöntyi vetämään ohjukset pois, mikäli USA vastavuoroisesti lupaisi olla tekemättä saarelle maihinnousua ja vetäisi pois omat ohjuksensa Turkista.

Lue lisää:

Olkihattuinen Fidel Castro ruokojen keskellä.

Kuuba ennen ja jälkeen vallankumouksen

Tohtori Fidel Castro sisseineen kaatoi Batistan diktatuurin Kuubassa vuonna 1959. Muutamaa vuotta myöhemmin pienestä sokerisaaresta tuli kylmän sodan polttopiste. Knud Möllerin radio-ohjelma vuodelta 1964 käy läpi Kuuban siihenastisia vaiheita.

Lue lisää:

Presidentti Kennedy julisti Kuuban sotilaalliseen saartoon

Lokakuussa 1962 kylmä sota oli jälleen puhjeta kuumaksi. Edellisen syksyn Berliinin kriisiä seurasi Kuuban ohjuskriisi.

Lue lisää:

John F. Kennedy avoautossa virkaanastujaispäivänä 20.1.1961

Kennedyn ura uutiskatsauksin Kuubasta Kekkoseen

John F. Kennedy ehti toimia Yhdysvaltojen johdossa vain kaksi vuotta, mutta hänestä tuli yksi suosituimpia presidenttejä. Ajan uutiskatsausten kautta hahmottuu Kennedyn kauden vaiheita, johon mahtui niin sotaa kuin avaruuden valloitusta ja perheonneakin. Mukana on myös Kekkosen vierailu seurueineen Valkoisessa talossa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto