Hyppää pääsisältöön

Kuuban ohjuskriisi ajoi maailman ydinsodan partaalle

Neuvostoliitto ryhtyi vuonna 1962 varustamaan Kuubaa ydinasein. USA käynnisti jyrkät vastatoimet, ja lokakuun lopulla maailma odotti jännittyneenä peläten ydinsodan puhkeamista. Radion ulkomaantoimituksen tiimi selostaa ohjuskriisiä ja sen taustaa.

Fidel Castron (1926-2016) johtama kumousliike kukisti presidentti Batistan diktatuurin Kuubassa vuonna 1959. Uuden hallituksen tekemä maareformi ja ulkomaisten yritysten kansallistaminen loukkasi amerikkalaisten maanomistajien ja yhtiöiden taloudellisia intressejä.

Tilanne johti USA:n painostustoimenpiteisiin, jotka saivat Kuuban lähentymään Neuvostoliittoa. Huhtikuussa 1961 USA tuki Castron vastaista maihinnousuyritystä, jonka jälkeen Castro julistautui marxilais-leniniläiseksi.

Lokakuun alussa 1962 Neuvostoliiton salaiset varustelutoimet Kuubassa paljastuivat. USA harkitsi jopa hyökkäystä Neuvostoliittoon, mutta päätyi julistamaan Kuuban saartoon estääkseen uusien ohjusten tuonnin. Neuvostoliitto varoitti toimenpiteen voivan johtaa sotaan.

Kohtalokasta yhteenottoa pelättiinkin yleisesti. Filosofi Bertrand Russell julisti ihmiskunnalla olevan 10 päivää elinaikaa. Yleisradion uutistoimituksen erikoislähetyksessä selviteltiin maailman reaktioita tilanteeseen ja kerrottiin kriisin taustasta.

Ohjuskriisi laukesi, kun Neuvostoliitto myöntyi vetämään ohjukset pois, mikäli USA vastavuoroisesti lupaisi olla tekemättä saarelle maihinnousua ja vetäisi pois omat ohjuksensa Turkista.

Lue lisää:

Olkihattuinen Fidel Castro ruokojen keskellä.

Kuuba ennen ja jälkeen vallankumouksen

Tohtori Fidel Castro sisseineen kaatoi Batistan diktatuurin Kuubassa vuonna 1959. Muutamaa vuotta myöhemmin pienestä sokerisaaresta tuli kylmän sodan polttopiste. Knud Möllerin radio-ohjelma vuodelta 1964 käy läpi Kuuban siihenastisia vaiheita.

Lue lisää:

Presidentti Kennedy julisti Kuuban sotilaalliseen saartoon

Lokakuussa 1962 kylmä sota oli jälleen puhjeta kuumaksi. Edellisen syksyn Berliinin kriisiä seurasi Kuuban ohjuskriisi.

Lue lisää:

John F. Kennedy avoautossa virkaanastujaispäivänä 20.1.1961

Kennedyn ura uutiskatsauksin Kuubasta Kekkoseen

John F. Kennedy ehti toimia Yhdysvaltojen johdossa vain kaksi vuotta, mutta hänestä tuli yksi suosituimpia presidenttejä. Ajan uutiskatsausten kautta hahmottuu Kennedyn kauden vaiheita, johon mahtui niin sotaa kuin avaruuden valloitusta ja perheonneakin. Mukana on myös Kekkosen vierailu seurueineen Valkoisessa talossa.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto