Hyppää pääsisältöön

Kuuban ohjuskriisi ajoi maailman ydinsodan partaalle

Neuvostoliitto ryhtyi vuonna 1962 varustamaan Kuubaa ydinasein. USA käynnisti jyrkät vastatoimet, ja lokakuun lopulla maailma odotti jännittyneenä peläten ydinsodan puhkeamista. Radion ulkomaantoimituksen tiimi selostaa ohjuskriisiä ja sen taustaa.

Fidel Castron (1926-2016) johtama kumousliike kukisti presidentti Batistan diktatuurin Kuubassa vuonna 1959. Uuden hallituksen tekemä maareformi ja ulkomaisten yritysten kansallistaminen loukkasi amerikkalaisten maanomistajien ja yhtiöiden taloudellisia intressejä.

Tilanne johti USA:n painostustoimenpiteisiin, jotka saivat Kuuban lähentymään Neuvostoliittoa. Huhtikuussa 1961 USA tuki Castron vastaista maihinnousuyritystä, jonka jälkeen Castro julistautui marxilais-leniniläiseksi.

Lokakuun alussa 1962 Neuvostoliiton salaiset varustelutoimet Kuubassa paljastuivat. USA harkitsi jopa hyökkäystä Neuvostoliittoon, mutta päätyi julistamaan Kuuban saartoon estääkseen uusien ohjusten tuonnin. Neuvostoliitto varoitti toimenpiteen voivan johtaa sotaan.

Kohtalokasta yhteenottoa pelättiinkin yleisesti. Filosofi Bertrand Russell julisti ihmiskunnalla olevan 10 päivää elinaikaa. Yleisradion uutistoimituksen erikoislähetyksessä selviteltiin maailman reaktioita tilanteeseen ja kerrottiin kriisin taustasta.

Ohjuskriisi laukesi, kun Neuvostoliitto myöntyi vetämään ohjukset pois, mikäli USA vastavuoroisesti lupaisi olla tekemättä saarelle maihinnousua ja vetäisi pois omat ohjuksensa Turkista.

Lue lisää:

Olkihattuinen Fidel Castro ruokojen keskellä.

Kuuba ennen ja jälkeen vallankumouksen

Tohtori Fidel Castro sisseineen kaatoi Batistan diktatuurin Kuubassa vuonna 1959. Muutamaa vuotta myöhemmin pienestä sokerisaaresta tuli kylmän sodan polttopiste. Knud Möllerin radio-ohjelma vuodelta 1964 käy läpi Kuuban siihenastisia vaiheita.

Lue lisää:

Presidentti Kennedy julisti Kuuban sotilaalliseen saartoon

Lokakuussa 1962 kylmä sota oli jälleen puhjeta kuumaksi. Edellisen syksyn Berliinin kriisiä seurasi Kuuban ohjuskriisi.

Lue lisää:

John F. Kennedy avoautossa virkaanastujaispäivänä 20.1.1961

Kennedyn ura uutiskatsauksin Kuubasta Kekkoseen

John F. Kennedy ehti toimia Yhdysvaltojen johdossa vain kaksi vuotta, mutta hänestä tuli yksi suosituimpia presidenttejä. Ajan uutiskatsausten kautta hahmottuu Kennedyn kauden vaiheita, johon mahtui niin sotaa kuin avaruuden valloitusta ja perheonneakin. Mukana on myös Kekkosen vierailu seurueineen Valkoisessa talossa.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto