Kyläpamfletteja Kiinasta ja Suomesta

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 21.11.2011 - 19:21

Kulttuuripolitiikan keskusteluryhmä ei pohtinut perinteisiä kirjallisia arvoja, vaan väitteli siitä, miksei kiinalaiskylässä tarvittu psykiatreja ja tulisiko Askolan perheviljelmät yhdistää kolhoosiksi.

Yhteiskunnallinen pamfletti- ja raporttikirjallisuus tuli muotiin 1960-luvun lopulla. Painopiste-ohjelman keskusteluryhmän selattavina ovat Jan Myrdalin Raportti kiinalaisesta kylästä sekä Pekka Peltolan Tavallisia ihmisiä, joka puolestaan oli raportti suomalaisesta kylästä.

Teksti: Jukka Lindfors

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun.

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön.

Kommentteja 12
Radiomafian puheita puitiin eduskunnassa 1994

Hallitukselta tiukattiin, miten se vaalii suomen kieltä.

"Puhekulttuurin löystyminen" Yleisradion radiokanavalla puhutti kansanedustajia lokakuussa 1994. Hallitukselta tiukattiin, miten se aikoo vaalia suomen kieltä ja kulttuuria.
Näytä mulle missä sul on ruskeat raidat – vai miten se meni? Testaa, tunnetko kesähittien sanoitukset!

Testaa tietosi suomalaisista kesähiteistä kautta aikojen.

Suomen suvi ja kesähitit kuuluvat yhteen, halusi sitä tai ei. Monet kesähiteistä jäävät syksyn myötä unholaan, mutta jotkut niistä ovat jääneet pysyvästi iloksemme. Miten hyvin tunnet kotimaiset kesähittiklassikot? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja katso, montako pistettä saat.

Kommentteja 2
Vauvakin sai tupakan huulilleen Kuntotoimiston tietoiskussa

Tietoisku tupakan vaaroista 1976

Tietoiskussa pohditaan miten ihmisestä tulee tupakoija. Olisiko syynä sikiön altistuminen raskausajan tupakoinnille? Entäpä sitten teini-ikäisen nuoren kapina tai savuisen yhteiskunnan vertaispaine?

2015

Ruoveteläisten nuorten tulevaisuus oli muualla

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971).

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

Kommentteja 5

2014

Vapaakauppasopimus EPA herätti Namibiassa pelon siirtomaa-aikoihin paluusta

EPA velvoitti Namibian luopumaan teollisuutensa suojelusta

Kun EU aloitti vuonna 2002 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa neuvottelut vapaakauppasopimus EPA:sta, EU:n neuvottelukumppaneissa heräsi pelko paluusta siirtomaa-aikaan. Namibiassa pelättiin sopimuksen horjuttavan maan omaa kehitystä ja tekevän koko Afrikasta vain raaka-aineiden tuottajia.
"Kukaan ei tiedä, millainen maa Venäjä on"

Venäläisiä tarinoita on katsaus Neuvostoliiton jälkeiseen Venäjään. Mammuttimaata tarkastellaan pietarilaisen keskiluokan näkökulmasta. Ohjelmassa esiintyvä sosiologi maalaa synkkää kuvaa 20-vuotisesta Venäjästä, jossa koulutus on ajettu alas, miehet kuolevat ennen aikojaan ja elantoa ei voi hankkia rehellisin keinoin.
Jugoslavian työvoima karkasi ulkomaille 1970-luvulla

Ulkomaanraportti-ohjelma lähetti toimittaja Erkki Karjalaisen Jugoslavian sosialistiseen liittotasavaltaan sen kymmenennen puoluekokouksen alla vuonna 1974. Viisitoista vuotta aiemmin maan rajat olivat avautuneet työvoimalle lähteä Euroopan työmarkkinoille.

Kommentteja 1

2023

Kina uttryckte ”starkt missnöje” med G7-ländernas kommuniké

Toppmötet ordnas i Hiroshima.

Ledare från sju rika nationer – de så kallade G7-länderna – har deltagit i ett toppmöte sedan fredagen i den japanska staden Hiroshima.
Att skära i biståndet är att skjuta sig själv i foten, säger professor Gyöngyi Kovács

Biståndet viktigt för Finlands krisberedskap.

Sannfinländarna vill skära ner biståndet till hälften. Internationella avtal gör det omöjligt. Professor Gyöngyi Kovács säger att biståndet dessutom är en viktig del av Finlands egen krisberedskap.

Kommentteja 74
Sannfinländarna vill skära i biståndet – men Saml, SFP och KD har förbundit sig till att öka biståndet

Orpo säger att spar behövs överallt.

Sannfinländarna meddelade i dag att de vill skära i biståndet. Det här strider mot de löften som de övriga tilltänkta regeringspartierna har gett.

2021

Finlands EU-kommissionär Jutta Urpilainen om livet efter coronakrisen: Vi måste bygga upp ett nytt "normalläge"

Anser att EU:s vaccinstrategi fungerade.

EU:s vaccinstrategi har kritiserats hårt. Men under det senaste halvåret har den levererat 500 miljoner vaccindoser, nog för att 70 procent av invånarna ska få fullgott skydd. Men EU-kommissionens utmaningarna tar inte slut. Både klimatförändringen och digitaliseringen kräver ett starkare Europa, säger EU-kommissionär Jutta Urpilainen till Svenska Yle.

Aiheeseen liittyvää

2015

2014

Relaterade artiklar

2023

2021

Muualla Yle.fi:ssä