Hyppää pääsisältöön

Kylli-tädin kotona

Taiteilija Kylli Koski eli Kylli-täti kertoo tv-kameroille elämästään ja satuohjelmistaan henkilökuvissa vuosilta 1971 ja 1996. Tv-ohjelman teossa Kylli-tädille on sattunut yksi ja kaksikin hassua tapahtumaa.

Kylli-tädin kotona -ohjelmassa päästään nimensä mukaan Kylli Kosken kotiin vuonna 1971. Mirja Kariston tuottamassa ohjelmassa Kylli-tätiä haastattelee pieni poika. Kylli-täti vastaa kysymyksiin ja kertoo päätymisestään televisioon ja eräästä hassusta tapauksesta. Kylli-tädillä jäi näet kerran kiireessä papiljotit päähän tv-nauhoituksessa. Onneksi Kylli-tädin päätä ei kuitenkaan kuvattu, vaan vain piirtävää kättä.

Koski kertoo myös, että hän ei harrasta käsitöitä, kuten muut tädit. Piirtämisen hän kokee enemmän harrastukseksi kuin työksi. Taitoa hän jakaa mieluusti muillekin, ja piirustuskursseja hän pitää aina kolmevuotiaista ylöspäin.

Kuvataiteen lisäksi Kylli-täti rakastaa myös kukkia, samoin Kylli-tädin kissa. Musta kissa tassutteleekin pöytää pitkin Kylli-tädin viereen nuuskimaan kukka-asetelmaa.

Kylli Koski aloitti televisiossa lastenohjelmissa aivan television alkuaikoina 1950-luvun lopulla. 1990-luvulle jatkuneiden satu- ja piirrosohjelmien myötä Kylli Koskesta tuli televisiosta tuttu Kylli-täti monen vuosikymmenen lapselle. 90-vuotispäivänsä alla vuonna 1996 esiintyjä, taidekasvattaja, kuvittaja ja akvarellisti kertoi monivaiheisesta elämästään Laura Lilja-Haatajan käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Kylli tädin elämää -ohjelmassa. Kylli Kosken lisäksi ohjelmassa tavataan hänen kollegoitaan, naapureitaan ja oppilaitaan.

Kylli Koski teki uransa aikana myös kirjankuvituksia ja piti monia taidenäyttelyjä. Hän kävi opintomatkoilla Euroopassa. Vuonna 1997 kuollut taiteilija piti lähes viimeiseen asti mm. maalauskursseja lapsille ja eläkeläisille.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto