Kylli-tädin kotona

Taiteilija Kylli Koski eli Kylli-täti kertoo tv-kameroille elämästään ja satuohjelmistaan henkilökuvissa vuosilta 1971 ja 1996. Tv-ohjelman teossa Kylli-tädille on sattunut yksi ja kaksikin hassua tapahtumaa.

Kylli-tädin kotona -ohjelmassa päästään nimensä mukaan Kylli Kosken kotiin vuonna 1971. Mirja Kariston tuottamassa ohjelmassa Kylli-tätiä haastattelee pieni poika. Kylli-täti vastaa kysymyksiin ja kertoo päätymisestään televisioon ja eräästä hassusta tapauksesta. Kylli-tädillä jäi näet kerran kiireessä papiljotit päähän tv-nauhoituksessa. Onneksi Kylli-tädin päätä ei kuitenkaan kuvattu, vaan vain piirtävää kättä.

Koski kertoo myös, että hän ei harrasta käsitöitä, kuten muut tädit. Piirtämisen hän kokee enemmän harrastukseksi kuin työksi. Taitoa hän jakaa mieluusti muillekin, ja piirustuskursseja hän pitää aina kolmevuotiaista ylöspäin.

Kuvataiteen lisäksi Kylli-täti rakastaa myös kukkia, samoin Kylli-tädin kissa. Musta kissa tassutteleekin pöytää pitkin Kylli-tädin viereen nuuskimaan kukka-asetelmaa.

Kylli Koski aloitti televisiossa lastenohjelmissa aivan television alkuaikoina 1950-luvun lopulla. 1990-luvulle jatkuneiden satu- ja piirrosohjelmien myötä Kylli Koskesta tuli televisiosta tuttu Kylli-täti monen vuosikymmenen lapselle. 90-vuotispäivänsä alla vuonna 1996 esiintyjä, taidekasvattaja, kuvittaja ja akvarellisti kertoi monivaiheisesta elämästään Laura Lilja-Haatajan käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Kylli tädin elämää -ohjelmassa. Kylli Kosken lisäksi ohjelmassa tavataan hänen kollegoitaan, naapureitaan ja oppilaitaan.

Kylli Koski teki uransa aikana myös kirjankuvituksia ja piti monia taidenäyttelyjä. Hän kävi opintomatkoilla Euroopassa. Vuonna 1997 kuollut taiteilija piti lähes viimeiseen asti mm. maalauskursseja lapsille ja eläkeläisille.