Hyppää pääsisältöön

Kymppitonnin kolmoisvoitto 1936

"Murakoso jää, Murakoso jää..." Radioselostuksen ansiosta Kohei Murakososta tuli Suomessa tunnetumpi kuin kenestäkään japanilaisesta häntä ennen.

Tietolaatikko

Suomen edustajina Berliinin olympiakisojen 10.000 metrin juoksussa olivat Arvo Askola, Volmari Iso-Hollo ja Ilmari Salminen. Suomalaiset tekivät taivalta ennalta tehdyn suunnitelman mukaan hieman yli kolmen minuutin kilometrivauhdilla - Paavo Nurmen tuolloin voimassa ollut 10.000 metrin maailmanennätys oli 30.06,2. Kovan vauhdin takia muut juoksijat alkoivat hiljalleen jäädä suomalaisten kyydistä.
Kilpailun väriläikäksi kohosi kuitenkin Japanin pikkuinen Kohei Murakoso, joka roikkui suomalaisten matkassa viimeisen kierroksen alkuun saakka. Tuolloin juoksijamme tekivät nykäyksen ja japanilainenkin alkoi jäädä. Takasuoralla Askola lisäsi vauhtia ja siirtyi kärkeen. Loppusuoran alkaessa Kymenlaaksosta kotoisin oleva kaksikko Askola - Salminen alkoivat hurjan kamppailun olympiavoitosta. Iso-Hollo jäi suosiolla varmistelemaan kolmoisvoittoamme. Lopussa Ilmari Salminen oli tapansa mukaan hiukan Askolaa vahvempi ja puristi hänen ohitseen niukkaan voittoon.
Salminen ja Askola juoksivat kilpailussa omat ennätyksensä. Salmisen aika oli 30.15,4 ja Askolan 30.15,6. Iso-Hollon aika oli 30.20,2. Neljänneksi tullut Murakoso teki myös oman ja Japanin ennätyksen. Hänen aikansa oli 30.25,0. Suomalaisten kestävyysjuoksijoiden kaikkien aikojen upein kilpailu oli ohi.
ILMARI SALMINEN syntyi 21.9.1902 Elimäellä. Hän aloitti juoksemisen asevelvollisuusaikanaan, mutta osallistui vakavissaan ensimmäisiin kilpailuihinsa vasta 24-vuotiaana. Salminen voitti vuonna 1928 kaksi olympiaedustajien karsintakisaa, mutta ei tullut valituksi. Tästä sydämistyneenä hän oli vähällä lopettaa koko juoksijauransa. Salminen palasi kuitenkin kilpakentille uudelleen vuonna 1930. Vuonna 1933 Salmisen päämatkaksi tuli 10.000 metriä. Samalla aukeni myös kansainvälinen menestys. Hän voitti 1934 Torinon EM-kisojen "kympin" lyöden loppukirissä Arvo Askolan 0,6 sekunnilla. Sama asia toistui pari vuotta myöhemmin Berliinissä. Ilmari Salmisen juoksijan ura oli harvinaisen pitkä. Vielä 45-vuotiaana hän voitti ikäluokkansa mestaruuden 10.000 metrillä ajalla 31.45,6. Tulos säilyi tämän ikäluokan ennätyksenä 1980-luvulle saakka. Ilmari Salminen suoritti varsinaisen työuransa Kouvolassa puolustusvoimainen palveluksessa. Tästä syystä hän sai lempinimen "Kultavääpeli".
Valkealassa 2.12.1909 syntynyt ARVO ASKOLA kuului 1930-luvulla kestävyysjuoksijoidemme kärkikaartiin. Askola uskalsi ottaa kilpailuissa kärkipaikan ja pitää lujaa vauhtia yllä. Hänen suurimmat saavutuksensa olivat hopeamitalit Torinon EM-kisojen ja Berliinin olympialaisten 10.000 metrin juoksuissa. Kuusantehtaan urheilijoita edustanut rakennusmestari jäi huippuvuosinaan kuitenkin kultavääpeli Salmisen varjoon.
VOLMARI ISO-HOLLO syntyi Ylöjärvellä 5.1.1907. Iso-Hollon todellinen leipälajinsa oli estejuoksu. Hän voittikin jo Los Angelesin kisoissa 3000 metrin esteissä kultamitalin. Neljä vuotta myöhemmin Iso-Hollo uusi voittonsa Berliinin kisoissa epävirallisella maailmanennätysajalla 9.03,8 (tuolloin ei estejuoksussa vielä noteerattu virallisia maailmanennätyksiä). Vaikka Iso-Hollo oli estejuoksija, hän menestyi myös sileällä. Tästä todisteena on esim. Berliinin kympin pronssimitali. Volmari Iso-Hollon urheilusaavutusten arvoa kohottaa se, että hän sairasti nivelreumaa. Se oli myös sairaus, joka vei hänet vanhempana myös hautaan. Sairaudestaan huolimatta Volmari Iso-Hollo kilpaili vuoteen 1945 saakka. (LV)

Paavo Nurmi antoi noin kuukausi ennen Berliinin olympiakisoja lehtihaastattelun, missä hän epäili kestävyys-juoksijoidemme tasoa. Tästä syystä Suomen kansa kuunteli 2.8.1936 varsin jännittyneinä radiosta kisojen 10000 m:n juoksun selostusta.

Martti Jukola saattoi kuitenkin suomalaisten suureksi riemuksi kertoa juoksijoidemme kolmoisvoitosta. Samalla Ilmari Salminen, Arvo Askola ja Volmari Iso-Hollo lunastivat paikkansa Suomen urheiluhistoriassa.

Juoksun lomassa Jukola selostaa myös korkeushypyn tapahtumia.

Teksti: Lasse Vihonen - Jukka Lindfors

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.