Reijo Perälä
Yle
Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.
Käytännössä presidentti Kallio ei enää talvisodan aikana juurikaan osallistunut ulkopoliittiseen päätöksentekoon.
Kallio oli kuluttanut voimansa loppuun. Vastuu maan kohtaloista oli pitkälti Rytin ja Mannerheimin harteilla. Vaativaa Moskovan-lähettilään tehtävää hoiti J. K. Paasikivi.
Kesällä 1940 Kallio oli ajoittain suhteellisen hyväkuntoinen. Elokuun 27. päivänä 1940 Kallio odotti Kultarantaan vieraita. Ryti, Mannerheim ja kenraali Rudolf Walden olivat tulossa presidentin puheille. Aamulla kohtalokas sairaus kuitenkin yllätti – Kallio sai aivoinfarktin.
Julkisuuteen presidentin sairastelusta kerrottiin varovaisesti ja vaiheittain. Marraskuun lopulla 1940 julkisuuteen tuli tieto, että presidentti on pysyvästi estynyt sairautensa vuoksi hoitamasta virkaansa.
Kallion seuraajaksi valittiin 19.12.1940 toimitetussa vaalissa pääministeri Risto Ryti. Vaalin ensimmäisessä äänestyksessä Ryti sai 288 ääntä.
Kallioiden muuttoa takaisin Nivalaan oli suunniteltu jo marraskuusta lähtien. Torstaina 19.12.1940 presidentti oli lähdössä puolisonsa kanssa takaisin Nivalaan Helsingin rautatieasemalla, kun hän Porilaisten marssin soidessa kesken lähtöseremonioiden kuoli.
Lue lisää:
Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset
Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä 1986. Hän nukkui pois kotonaan Tamminiemessä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin.
Lue lisää:
Marsalkka Mannerheimin hautajaiset
Suomeen kiiri vuoden 1951 alussa suruviesti Sveitsistä. Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim oli kuollut 28.1.1951.
Lue lisää:
Ståhlbergin hautajaiset
Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg (1865-1952) oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.
Lue lisää:
Risto Rytin hautajaiset
Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.
Lue lisää:
Juho Kusti Paasikiven hautajaiset
Joulukuun 14:ntenä vuonna 1956 kuolleen tasavallan seitsemännen presidentin Juho Kusti Paasikiven hautajaiset pidettiin joulunaatonaattona pakkassäässä. Pidetty presidentti oli luovuttanut tehtävänsä eteenpäin Urho Kaleva Kekkoselle vain yhdeksän kuukautta ennen kuolemaansa.
Lue lisää:
Leo Mechelinin hautajaiset
Alkuvuodesta 1914 Suomessa vietettiin surujuhlaa, kun senaattori Leo Mechelin haudattiin Helsingissä monin kunnianosoituksin.
Lue lisää:
Jean Sibeliuksen hautajaiset
Kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli kotonaan Ainolassa 20. syyskuuta 1957. Hän oli kuollessaan 91-vuotias.
Lue lisää:
Väinö Tannerin hautajaiset
Tohtori Väinö Tanner kuoli 85-vuotiaana huhtikuun 19. päivänä vuonna 1966. Lyhytfilmissä näemme otteita Helsingin Vanhassa kirkossa pidetystä siunaustilaisuudesta ja Tannerin viimeisestä matkasta kohti Hietaniemen hautausmaata koleana ja pilvisenä huhtikuun päivänä.
Lue lisää:
Kalevi Sorsan kuolinuutinen ja hautajaiset
Kalevi Sorsa menehtyi tammikuun 16. päivänä 2004 sairastettuaan pitkään syöpää.
Lue lisää:
Harri Holkerin hautajaiset
Valtioneuvos Harri Holkeri kuoli 7. elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin 27. elokuuta Helsingin tuomiokirkossa.
Lue lisää:
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin hautajaiset
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth kuoli helmikuun 26. päivänä 2004. Kenraalin hautajaiset järjestettiin reilun kahden viikon päästä kuolemasta.
