Hyppää pääsisältöön

Lähetyssaarnaajia syytettiin apartheidin hyväksymisestä Namibiassa 1960-luvulla

Suomen kirkko vältteli 1960-luvulla ottamasta kantaa Etelä-Afrikan rotuerottelujärjestelmään Namibiassa. SWAPO-järjestö syytti vuonna 1967 suomalaisia lähetystyöntekijöitä epäselvästä kannasta apartheidiin.

Tietolaatikko

Etelä-Afrikka sai Namibian mandaattialueekseen Kansainliitolta 1. maailmansodan jälkeen. Eteläafrikkalaisten ulotettua rotuerottelun myös Namibiaan YK kuitenkin perui mandaatin vuonna 1966. SWAPO-järjestö aloitti tuolloin aseellisen vapaustaistelun. YK:n edustajan Martti Ahtisaaren johtamat neuvottelut johtivat Namibian itsenäistymiseen vuonna 1990

Namibian alue annettiin toisen maailmansodan jälkeen Etelä-Afrikan liittovaltion mandaattialueeksi. Etelä-Afrikka ulotti apartheid-politiikkansa myös sinne. YK:n tukema Lounais-Afrikan vapautusjärjestö SWAPO-järjestö taisteli aseellisesti Etelä-Afrikan apartheidhallintoa vastaan.

Suomalaisella lähetystyöllä oli Lounais-Afrikan Ambomaalla pitkät perinteet. Vuonna 1967 SWAPO kuitenkin kritisoi lähetystyöntekijöiden käsitystä puolueettomuudesta. Suomessa vieraileva järjestön edustaja Emile Appolus väitti heidän tukevan hallituksen apartheidpolitiikkaa.

Lähetyssaarnaajat eivät olleet ottaneet selvää kantaa etniseen syrjintään, kuten SWAPO toivoi. He ovat kehottaneet mustia pysymään erillään vapautusliikkeestä, Appolus toteaa Ylen radiohaastattelussa.

Lähetysjohtaja Alpo Hukka kumoaa väitteen: hänen mukaansa kirkko ei syrjinyt itsenäisyysliikkeen miehiä eikä toiminut ilmiantajana.

Vuonna 1969 professori Aimo Nikolainen matkusti kirkon edustajana tarkastusmatkalle Ambomaalle. Kotimaahan palattuaan tuleva piispa joutui vastaamaan myös apartheidia koskeviin kysymyksiin. Hän ei kuitenkaan halunnut ottaa kantaa "afrikkalaiseen asiaan".

Teksti: Jukka Lindfors

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto