Hyppää pääsisältöön

Laillisuusmies Ståhlberg Lapuan liikkeen hampaissa

K. J. Ståhlberg oli Lapuan liikkeen kannattajien hampaissa koko liikkeen toiminnan ajan. Laillisuutta korostava presidentti oli lapualaisille kuin punainen vaate.

Ståhlbergin synneiksi laskettiin yhtä hyvin ”Tarton häpeärauhan onnettomat ehdot" kuin myös se, että osa kommunisteista oli armahdettu vankileireiltä kansalaissodan jälkeen.

Varsinainen uutispommi oli ensimmäisen presidentin kyyditys Helsingistä Joensuuhun 14.10.1930. Vaikka Lapuan liike sanoutui teosta välittömästi irti, kyyditys aiheutti mielipidemyrskyn Lapuan liikettä vastaan.

Ståhlbergin kyyditystä käsiteltiin laajasti myös ulkomaisissa lehdissä. Erityisesti aiheesta kirjoittivat Ruotsin lehdet. Ruotsissa uutinen aiheutti jopa lievän ulkopoliittisen selkkauksen.

Kun Dagens Nyheter kirjoitti, että tällaisen uutisen luulisi tulevan Meksikosta tai jostakin neekeritasavallasta eikä länsieurooppalaisesta kulttuurivaltiosta, Meksikon lähettiläs esitti kiivaan vastalauseen. Lähettiläs muistutti, että Meksiko on kulttuurivaltio, eikä sitä pidä rinnastaa sellaiseen maahan kuin Suomi.

Kyydityksen nostattaman mielipidemyrskyn vastapainoksi lapualaiset järjestivät eri puolilla maata kyyditsijöiden joukkoilmoittautumisia. Mm. Helsinkiin kokoontui Lapuan liikkeen johtomiesten Vihtori Kosolan, Vihtori Herttuan ja Iivari Koiviston kutsusta satoja henkilöitä.

Lapuan liikkeen johto kehotti radion välityksellä, että kyyditsijät saapuisivat pääkaupunkiin ja ilmoittautuisivat poliisille. Sisäministerille jätetyn kirjelmän allekirjoittikin 404 kyytimiestä. Vastaavanlaisia joukkoilmoittautumisia järjestettiin myös muualla.

Presidentti Ståhlbergin ja hänen puolisonsa kyyditykseen osallistuneet saatiin nopeasti selville. Kyydityskäskyn antajiksi paljastettiin kolme henkilöä: yleisesikunnan päällikkö, kenraalimajuri K. M. Wallenius, everstiluutnantti Eero Kuussaari ja Suomen Lukon sihteeri, hovioikeuden auskultantti Mikko Jaskari.

Siitä, mikä K. M. Walleniuksen todellinen rooli tapahtumien kulkuun oli, on kiistelty näihin päiviin asti. Korkein oikeus kuitenkin vapautti hänet kaikista syytteistä. Luultavasti kysymyksessä oli Walleniuksen alaisen, everstiluutnantti Eero Kuussaaren humalainen päähänpisto, jonka liian innokkaat apurit heti toteuttivat.

Seuraavan kerran Ståhlberg oli näkyvästi Lapuan liikkeen kannattajien hampaissa alkuvuoden 1931 presidentinvaalin aikaan. Vihtori Kosolan nimellisesti päätoimittama Aktivisti-lehti julkaisi kirjoituksen, jossa yllytettiin Ståhlbergin murhaan.

Muutenkin vaalitaistelua käytiin jännittävissä tunnelmissa. Svinhufvud voitti ratkaisevassa äänestyksessä kilpakumppaninsa Ståhlbergin äärimmäisen täpärästi äänin 151 - 149.

Teksti: Reijo Perälä

Oheinen filmi on tehty jälkikuvauksena vuonna 1939

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.