Hyppää pääsisältöön

Laillisuusmies Ståhlberg Lapuan liikkeen hampaissa

K. J. Ståhlberg oli Lapuan liikkeen kannattajien hampaissa koko liikkeen toiminnan ajan. Laillisuutta korostava presidentti oli lapualaisille kuin punainen vaate.

Ståhlbergin synneiksi laskettiin yhtä hyvin ”Tarton häpeärauhan onnettomat ehdot" kuin myös se, että osa kommunisteista oli armahdettu vankileireiltä kansalaissodan jälkeen.

Varsinainen uutispommi oli ensimmäisen presidentin kyyditys Helsingistä Joensuuhun 14.10.1930. Vaikka Lapuan liike sanoutui teosta välittömästi irti, kyyditys aiheutti mielipidemyrskyn Lapuan liikettä vastaan.

Ståhlbergin kyyditystä käsiteltiin laajasti myös ulkomaisissa lehdissä. Erityisesti aiheesta kirjoittivat Ruotsin lehdet. Ruotsissa uutinen aiheutti jopa lievän ulkopoliittisen selkkauksen.

Kun Dagens Nyheter kirjoitti, että tällaisen uutisen luulisi tulevan Meksikosta tai jostakin neekeritasavallasta eikä länsieurooppalaisesta kulttuurivaltiosta, Meksikon lähettiläs esitti kiivaan vastalauseen. Lähettiläs muistutti, että Meksiko on kulttuurivaltio, eikä sitä pidä rinnastaa sellaiseen maahan kuin Suomi.

Kyydityksen nostattaman mielipidemyrskyn vastapainoksi lapualaiset järjestivät eri puolilla maata kyyditsijöiden joukkoilmoittautumisia. Mm. Helsinkiin kokoontui Lapuan liikkeen johtomiesten Vihtori Kosolan, Vihtori Herttuan ja Iivari Koiviston kutsusta satoja henkilöitä.

Lapuan liikkeen johto kehotti radion välityksellä, että kyyditsijät saapuisivat pääkaupunkiin ja ilmoittautuisivat poliisille. Sisäministerille jätetyn kirjelmän allekirjoittikin 404 kyytimiestä. Vastaavanlaisia joukkoilmoittautumisia järjestettiin myös muualla.

Presidentti Ståhlbergin ja hänen puolisonsa kyyditykseen osallistuneet saatiin nopeasti selville. Kyydityskäskyn antajiksi paljastettiin kolme henkilöä: yleisesikunnan päällikkö, kenraalimajuri K. M. Wallenius, everstiluutnantti Eero Kuussaari ja Suomen Lukon sihteeri, hovioikeuden auskultantti Mikko Jaskari.

Siitä, mikä K. M. Walleniuksen todellinen rooli tapahtumien kulkuun oli, on kiistelty näihin päiviin asti. Korkein oikeus kuitenkin vapautti hänet kaikista syytteistä. Luultavasti kysymyksessä oli Walleniuksen alaisen, everstiluutnantti Eero Kuussaaren humalainen päähänpisto, jonka liian innokkaat apurit heti toteuttivat.

Seuraavan kerran Ståhlberg oli näkyvästi Lapuan liikkeen kannattajien hampaissa alkuvuoden 1931 presidentinvaalin aikaan. Vihtori Kosolan nimellisesti päätoimittama Aktivisti-lehti julkaisi kirjoituksen, jossa yllytettiin Ståhlbergin murhaan.

Muutenkin vaalitaistelua käytiin jännittävissä tunnelmissa. Svinhufvud voitti ratkaisevassa äänestyksessä kilpakumppaninsa Ståhlbergin äärimmäisen täpärästi äänin 151 - 149.

Teksti: Reijo Perälä

Oheinen filmi on tehty jälkikuvauksena vuonna 1939

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.