Hyppää pääsisältöön

Laittomia abortteja tehtiin vuodessa kymmeniä tuhansia

Tiukka aborttilainsäädäntö, ehkäisyneuvonnan puute ja laittomien raskaudenkeskeytysten hurja määrä puhuttivat Ylen kuulijoita vuonna 1965. Radion Torstaipalaverissa kuultiin ajankohtaistoimituksen saamia puheluita ja haettiin asiantuntijoilta lääkkeitä polttavaan sosiaaliseen ongelmaan.

Laittomia raskaudenkeskeytyksiä tapahtui hurjimpien arvioiden mukaan vuosittain jopa 30—40 tuhatta. Ohjelman aluksi kuullaankin puheenvuoro naiselta, joka oli itse tehnyt 40 sikiönlähdetystä. Ehkäisyneuvontaa hän ei ollut saanut, eikä välineitä olisi ollut saatavillakaan.

Radion Ajankohtainen studio oli avannut arasta aiheesta keskustelun lähetyksessään 14.3.1965 (ks. erillinen artikkeli). Ohjelman saaman palautetulvan vuoksi asiaan palattiin saman viikon torstaina radioidussa keskusteluohjelmassa. Lähetyksen alussa kuullut puheenvuorot edustivat kaikkia kantoja: yksi piti vapaan abortin kieltämistä silmien sulkemisena tosiasioilta, toinen totesi abortin olevan Raamatun mukaan murha.

Torstaipalaverissa asiasta keskustelevat lääkintäneuvos Aimo Ojala, pastori Risto Nivari, lainopin kand. K. J. Lång, valt.kand. Klaus Mäkelä, toimittaja Ellinoora Ylipoussu, tri Kaisa Turpeinen ja tri Mauri Rouhunkoski.

Mäkelä korostaa ehkäisyvälineiden olevan ensisijaisia keinoja ei-toivottujen raskauksien estämiseksi. Niin kauan kuin ehkäisyvälineiden tuntemus ja käyttö oli heikkoa, abortin tuli olla täysin vapaa.

Keskustelijat eivät ole yksimielisiä vapaan abortin välttämättömyydestä, mutta ehkäisytietouden voimakasta lisäämistä kannattavat kaikki. Tilanne oli kuitenkin parhaillaan heikko, sillä armeija oli lopettanut asevelvollisten sukupuolivalistuksen ja koulujen terveysoppitunneilla asiaa koskevat sivut hypättiin yleensä yli.

Moni kuulija syytti puhelussaan miehiä ehkäisyvälineiden vastustamisesta. Keskustelijoiden mukaan tämä vastarinta johtui tietämättömyydestä, häveliäisyydestä tai uskonnollisista syistä. Ylipoussu tiesi kertoa 26 raskautta kokeneesta itäsuomalaisesta naisesta, joka kieltäytyi sterilisaatiosta ja ehkäisystä, koska ne olivat "kiellettyä aluetta".

Lääkäritkin olivat usein haluttomia auttamaan vaikeimmassa tilanteessa olevia naisia. Mäkelän mielestä ehkäisytietoutta annettiin lähinnä jo naimisissa oleville tai synnyttäneille, kun taas naimattomia valistettiin vain vastahakoisesti tai ei ollenkaan.

Rouhunkosken mukaan maalla eivät neuvontaa saaneet aina edes aviovaimot, mikäli uskonnollinen lääkäri oli sillä kannalla, että naisen "täytyy lisääntyä".

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto