Hyppää pääsisältöön

Lappilainen renkipoika kävi maanalaisessa maailmassa

Enontekiöläinen Juhani Mattila kertoo 1940-luvun lopulla tehdyssä haastattelussa, kuinka nuorempana vieraili maahiaisten valtapiirissä. Hän näki myös ennusunen ensimmäisen maailmansodan syttymisestä.

Lappi ja sen asukkaat olivat 1940-luvun radiotoimittajalle vielä vieraita ja salaperäisiä. Tässäkin ohjelmassa puhutaan "niiden lappalaisten" tavoista ja uskomuksista suomenkielisen tilallisen tietojen pohjalta.

Enontekiölle 14-vuotiaana muuttanut Juhani Mattila sanoo saamelaisten olevan haluttomia kertomaan tietämisistään, ja itsekin hän on vastahakoinen muistelemaan tietäjiä ja kansanuskoa. Toimittaja Leo Meller saa pitkään lypsää häneltä tarinaa.

Lopulta käy kuitenkin ilmi, että haastateltava tuntee hyvin maan alla elävän väestön luonteenpiirteet. Nuorena renkipoikana hän joutui tunturissa salaperäisellä tavalla "maanalaisten" taloon, jossa näki komean ruokapöydän ja paistettua verta sisältävän emalisen maljan. Metrin mittainen nainen kuitenkin kielsi häntä syömästä, jottei nuorukaiselle kävisi samoin kuin naiselle itselleen.

Mattila kertoo myös lappalaisvaimosta, joka ilmeisesti oli käynyt samassa paikassa useamminkin. Nainen katosi kahtena kesänä tietymättömiin kertomatta mihin.

Ohjelman alaotsikossa Mattilaa kutsutaan "Lapin valtanoidaksi", mutta lähinnä hän kertoo haastattelussa kuulemistaan tapauksista. Vuonna 1914 Mattila tosin näki kummallisen unen, jossa hyvää metsää hakattiin paljaaksi. "Hulluksi on metsänhoitaja tullut", hän ajatteli. Unen merkitys valkeni, kun Mattila kuuli Saksan ja Venäjän olevan sodassa. Puut merkitsivät ihmisväkeä. Myöhempiä sotia ei mies kuitenkaan onnistunut ennustamaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto