Hyppää pääsisältöön

Lapuan räjähdys rikkoi rakennuksia

Räjähdys teki suurta tuhoa tehdasta ympäröiville rakennuksille. Vahinkoja aiheutui noin 150 kiinteistölle.

Lapualainen perheenäiti kertoo TV-uutisissa, kuinka räjähdys vaikutti lähitaloissa. Lähellä olevilla puutaloilla oli ilmeinen syttymisvaara.

Toimittaja Agneta Glad haastattelee naista, jonka lapset heräsivät aamulla paukkeeseen. Asukkaan mukaan talossa ei osannut oikein pelätä. Perheen isä selvisi tehtaan räjähdyksestä hengissä.

Aineellisista tuhoista maksettiin seuraavana kesänä korvauksia yhteensä 523 000 markkaa. Lisäksi puolustusministeriö maksoi korvauksia reilut 200 000 markkaa.

Lue lisää:

Lapuan patruunatehtaan räjähdys jätti jälkeensä surun

Lapuan patruunatehtaalla tapahtui huhtikuussa 1976 Suomen rauhanajan tuhoisin räjähdysonnettomuus. 40 ihmistä sai surmansa ja kymmeniä loukkaantui voimakkaassa räjähdyksessä, jonka syytä ei saatu koskaan varmuudella selville. Uhreista valtaosa oli perheellisiä naisia, yli kuusikymmentä lasta menetti toisen vanhempansa, lapsia jäi myös orvoksi. Tapahtuma järkytti suomalaisia, ja hautajaisiin osallistui tuhansia ihmisiä. Surunvalittelunsa kävi esittämässä myös presidentti Urho Kekkonen. .

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.

  • Beatles-peruukkeja, vessahuumoria, pronominirockia – 1960-luvun nuorisomusiikki inspiroi viihteen vääräleukoja

    Spede, Piikkis ja Eemeli ilakoivat rockilla ja twistillä.

    Sähköinen räminä, koominen ketkutus, pitkät tukat, nonsense-sanoitukset ja ihailijoiden kirkuna – siinä oivallisia aineksia 1960-luvun radio- ja tv-huumorille. Spede, Eemeli, Matti Kuusla ja muut hupiveikot väänsivät rockista, twististä ja rautalankamusiikista parhaimmillaan kekseliäitä, joskus nerokkaitakin piloja.

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

  • Elävä arkisto joulukuussa

    Tämä ja paljon muuta löytyy Elävän arkiston tarjonnasta.

    Elävän arkiston runsaasta tarjonnasta löytyy joulukuussakin paljon iloa, tietoa ja ajankulua pitkään joulun odotukseen.