Hyppää pääsisältöön

Lastenkulttuuria puitiin 1970-luvulla ideologiselta kannalta

Radion kulttuuripoliittinen keskusteluryhmä miettii, ovatko M. A. Nummisen lastenlaulut maalaisliittolaisia, edustaako Peppi Pitkätossu yli-ihmismentaliteettia ja kertovatko lastenkirjat kylliksi yhteiskunnan luokkajaosta..

Käsite "lastenkulttuuri" nousi esiin 1970-luvun taitteessa, jolloin alettiin puhua monista muistakin osakulttuureista. Yksi keskusteluryhmän jäsenistä tuskaileekin, kannattaako ylipäänsä puhua lasten tai aikuisten kulttuurista sen paremmin kuin jalkapuolten ja kävelevien kulttuuristakaan.

Lastenkulttuurista ohjelmassa joka tapauksessa puhutaan. Ryhmä miettii muun muassa, kuuluvatko käsitteen alle sarjakuvat ja kioskikirjallisuus lastenkulttuuriin.

Keskustelijoita askarruttaa myös, tarkoittaako lastenkulttuuri sitä kulttuuria, mitä aikuiset tekevät lapsille, vai sitä mitä lapset itse tykönään tekevät. Entä pitäisikö lasten itse päättää, mitkä elokuvat heille sopivat?

M. A. Numminen kertoo omakohtaisena havaintonaan, että lapsille pitää olla yhtä asiallinen kuin aikuisillekin. Hänen lastenlaulujensa sanat saattoivat käsitellä asioita, jotka kiinnostavat enemmän lapsia kuin aikuisia, mutta niiden musiikki ei ollut yhtään sen lapsellisempaa kuin aikuisillekaan tehty.

Ritva Turusen mielestä lastenkulttuuria ei voinut käsitellä irrallaan lasten yleisistä elinolosuhteista, sodista ja lasten eri maissa kärsimästä puutteesta. Kun vähävaraisia lapsia askarruttaa, miksi jotkut ihmiset ovat köyhiä ja toiset rikkaita, porvarillinen lastenkulttuuri vain lisää heidän ahdistustaan.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto