Hyppää pääsisältöön

Lehtimiehet Porkkalassa

Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Tammikuussa 1956 alueeseen kävi tutustumassa kansainvälinen lehtimiesvaltuuskunta. Autokolonnassa oli toista sataa ajoneuvoa ja satoja toimittajia.

Lehtimiehille esiteltiin venäläisten rakentamia rakennuksia. Vanhoja rakennuksia oli purettu pois ja uusia rakennettu tilalle. Kirkkonummen asemarakennus oli saanut venäläiseen tapaan sinisen värityksen. Sininen, punainen ja vihreä väri pistivät toimittajien silmiin.

Tukikohtaan oli rakennettu suuria, maanalaisia varastoluolia. Friggesbyn suolla oli kestopäällysteinen lentokenttä ja Degerbyssä suuri leipomo. Se oli pitänyt koko tukikohdan väen leivissä. Alueella oli myös uusi satama sekä sairaala- ja koulurakennuksia. Betonibunkkerit ja muut sotilaalliset rakennelmat kertoivat 11 vuotta jatkuneesta vuokrakaudesta.

Rakennusten todellinen kunto paljastui vasta keväällä lumen sulettua. Myöhemmin suurin osa venäläisten rakentamista rakennuksista purettiin pois niiden huonokuntoisuuden vuoksi.

Peltoalasta viljelyksessä oli ollut vajaa kolmannes. Paikoitellen viljelykset olivat huonossa kunnossa. Myös metsää oli hakattu, merkkinä tästä lähes metrin mittaiset kannot.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto