Hyppää pääsisältöön

Leif Segerstam on musiikin monialainen välikappale

Leif Segerstam 1970-luvulla ja vuonna 1989.
Leif Segerstam 1970-luvulla ja vuonna 1989. Leif Segerstam 1970-luvulla ja vuonna 1989. Kuva: Yle Kuvapalvelu / kollaasi: Elina Yli-Ojanperä Leif Segerstam,kapellimestari,kollaasi

RSO:n historian viides yli­kapelli­mesta­ri oli Leif Segerstam. Hänen kautensa kesti kymmenen vuotta. Tähän artikkeliin kootuissa ohjelmissa kuullaan kapellimestarin ajatuksia ja hänen johtamaansa musiikkia 1970–2010-luvuilla. Musiikkimiehen puhe ja sävellykset ovat vapaapulsatiivisia teoksia.

Vaasassa 1944 syntynyt Leif Segerstam on debytoinut Radion sinfoniaorkesterissa viulusolistina, kapellimestarina ja säveltäjänä. Orkesterin ylikapelli­mestariksi hänet valittiin vuonna 1977, jolloin hänellä oli jo huomattavan laaja kokemus niin sinfonia- kuin ooppera­ohjelmistosta. Hän jatkoi ylikapelli­mestarikautensa päätyttyä 1987 vielä RSO:n päävierailijana 1990-luvun puoleenväliin saakka.

Sibelius-Akatemiassa pianon- ja viulunsoittoa sekä teoreettisia aineita opiskellut Segerstam suoritti diplomin sekä viulunsoitossa että kapellimestarina. Lisäksi suoritti orkesterinjohdon diplomin ja jatkodiplomin New Yorkin Juilliard Schoolissa 1963–1965.

Ennen kauttaan RSO:ssa Leif Segerstamilla oli jo ollut useita kapellimestarikiinnityksiä esimerkiksi Suomen Kansallisoopperaan, Tukholman kuninkaalliseen oopperaan, Berliinin Deutsche Operiin ja Itävallan radion sinfoniaorkesteriin. RSO:n jälkeen hän toimi Tanskan radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina. Vuonna 1995 Segerstamista tuli Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari ja sittemmin orkesterin ylikapellimestari emeritus. Vuodesta 2012 Segerstam on toiminut Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina.

Segerstamin ylikapellimestarikaudella hänelle itselleen läheinen oman ajan musiikki juurtui yhdeksi tärkeäksi RSO:n erikoisalueeksi. Samoin myöhäisromanttiset teokset tulivat vähitellen mukaan orkesterin perusohjelmistoon. Segerstamin sävellykset ovat niin sanottuja vapaapulsatiivista teoksia, joissa soittajille annetaan vapauksia rytmiikan ja joskus muidenkin musiikin elementtien suhteen. Tuottelias säveltäjä on säveltänyt liki kolmesataa sinfoniaa. Segerstamin vuoden 1993 jälkeiset sinfoniat on tarkoitettu soitettaviksi ilman kapellimestaria.

Tietolaatikko

Leif Segerstam s. 1944
1962 Maj Lind -pianokilpailun voitto
1977–1987 RSO:n ylikapellimestarina
1987–1995 RSO:n 1. vierailevana kapellimestarina
1997– Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professori
1999 Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto

Leif Segerstamilla on erittäin laaja sävellystuotanto.

Richard Strauss: Alppisinfonia op. 64 (1915)
RSO, joht. Leif Segerstam
Nauhoitettu 11.1.1995 Finlandia-talossa Helsingissä.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe

    Nykyajan ihmisen symboli on tuoli.

    Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat yhä useammin täynnä istumista.

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.