Hyppää pääsisältöön

Lieko Zachovalován raportit miehitetystä Prahasta

Yleisradion kirjeenvaihtaja korotti äänensä panssareita ja vangitsemisia vastaan. Zürichin keskus keskeyttää hänen kuuluisan puhelinraporttinsa vähän väliä.

Tietolaatikko

Tšekkoslovakian miehitys oli Yleisradion uutistoimitukselle näytön paikka, ja ylimääräisiä uutislähetyksiä olikin parhaimmillaan puolen tunnin välein. Free-kirjeenvaihtaja Lieko Zachovalovasta tuli kriisin aikana Tšekkoslovakian ääni, pääjohtaja Eino S. Revon sanoin "tietynlainen kansallissankari".
Pääjohtaja Repo ja uutispäällikkö Ralf Friberg kokivat tilanteen kuitenkin tasapuolisuuden kannalta ongelmalliseksi: miehitystä vastustavien raporttien vastapainoksi pitäisi tuoda esille myös Neuvostoliiton näkemys asiasta. Moskova tarjosi kuitenkin tietoa hitaasti ja niukalti, joten se sai Revon mielestä syyttää tiedonvälityksen "yksipuolisuudesta" itseään.
Lieko Zachovalova on suomalaisen kommunistijohtaja Yrjö Leinon tytär. Hänen nimensä pyyhittiin Tšekkoslovakian kommunistipuolueen jäsenluettelosta miehityksen jälkeisissä puhdistuksissa.

Kirjeenvaihtajan mukaan Tšekkoslovakian perustuslailliset elimet ovat kärsineet kovia, mutta ne eivät ole lakanneet olemasta ja vaatimasta miehityksen lopettamista. Mikään niistä ei ole kutsunut miehitysjoukkoja.

Maan johtavat poliitikot ovat vielä internoituina. Neuvostoliittolaiset ovat alkaneet vangita myös kulttuurihenkilöitä. Tšekkoslovakian poliisi ei tähän myötävaikuta.

Elokuvateoreettisen aikakauslehden päätoimittaja tohtori Antonín Novak on huhujen mukaan viety. Hän kuuluu kulttuurijärjestöjen yhteiskomiteaan, joka edellisenä päivänä järjesti kahden minuutin liikennepysäyksen mielenosoitukseksi miehitystä vastaan.

"Näinköhän miehittäjille on sittenkin onnistuttu antamaan havainto-opetusta siitä, ettei Tšekkoslovakia aio lähteä sosialismin leiristä, että se haluaa noudattaa kansainvälisiä sitoumuksiaan suvereenisena maana", Zachovalová päättää raporttinsa.

Hannu Reime kertoo raportin jälkeen uutistoimisto AFP:n tiedon, jonka mukaan Tšekkoslovakian johtajisto on siirretty lentoteitse Moskovaan. Tšekkoslovakian puoluekokous on uhannut yleislakolla, elleivät Varsovan liiton miehitysjoukot poistu maasta. Kokous kannatti vangittua puoluejohtaja Dubčekia lähes yksimielisesti.

Yleisradion entinen pääjohtaja Eino S. Repo ja ulkomaankirjeenvaihtaja Lieko Zachovalova.
Yleisradion entinen pääjohtaja Eino S. Repo ja ulkomaankirjeenvaihtaja Lieko Zachovalová vuonna 1998. Yleisradion entinen pääjohtaja Eino S. Repo ja ulkomaankirjeenvaihtaja Lieko Zachovalova. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen Lieko Zachovalová,Eino S. Repo
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.