Hyppää pääsisältöön

Liettua kokeilee siipiään

Liettua antoi itsenäisyysjulistuksen ensimmäisenä neuvostotasavalloista keväällä 1990. Myös muut Baltian maat ottivat askelia kohti itsenäisyyttä. Käytännössä itsenäisyys sai vielä odottaa.

Liettuan korkein neuvosto päätti 11.3.1990, että maa eroaa Neuvostoliitosta ja julistautuu itsenäiseksi tasavallaksi. Pohjana oli vuoden 1918 itsenäisyysjulistus ja 1930-luvulla laadittu perustuslaki.

Maassa oli pidetty helmikuussa ensimmäiset vapaat vaalit, joissa voittajaksi nousi Vytautas Landsbergisin johtama Sájudis-kansanliike.

Landsbergis valittiin itsenäisyysjulistuksen yhteydessä maan presidentiksi. Hän oli ensimmäinen ei-kommunistinen presidentti neuvostoajalla.

Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov asetti itsenäisyysjulistuksen jälkeen vientikieltoja Liettuaan. Neuvostoliitto rajoitti mm. maakaasun, öljyn ja hiilen vientiä maahan.

Neuvostoliitto lopetti taloussaarron kesäkuussa, kun Liettua jäädytti itsenäisyysjulistuksensa.

Seuraavana vuonna itsenäisyyspyrkimykset taas voimistuivat. Tammikuussa 1991 Liettuassa kuoli 12 ihmistä puna-armeijan vallattua panssareillaan suuren osan Vilnaa. Lisäksi yli sata ihmistä loukkaantui.

Myös Viro ja Latvia ottivat jo vuonna 1990 askelia kohti itsenäisyyttä. Latvia antoi toukokuussa Liettuaa loivemman itsenäisyysjulistuksen ja Viro julisti maaliskuussa neuvostovallan Virossa laittomaksi.

Baltian maiden itsenäisyys toteutui aidosti vasta vuoden 1991 syksyllä, kun Neuvostoliiton keskusjohdon valta romahti vanhoillisten vallankaappauksen epäonnistuttua.

Teksti: Paavo Rytsä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto