Hyppää pääsisältöön

"Lindhin tila vakaa mutta kriittinen"

Ruotsin ulkoministeriä Anna Lindhiä puukotettiin tukholmalaisessa tavaratalossa syyskuussa 2003. Hyökkäyksen tapahtumailtana lääkärit arvioivat, ettei Lindhillä ole hengenvaaraa.

Anna Lindh oli ostoksilla ystävänsä kanssa Tukholman keskustassa sijaitsevassa NK-tavaratalossa. Tuntematon hyökkääjä puukotti Lindhiä kolmesti rullaportaissa. Yksi puukonisku lävisti ulkoministerin maksan.

Lindh oli puukotuksen jälkeen tajuissaan ja totesi silminnäkijöille, että häntä oli puukotettu.

Ensimmäisten tietojen mukaan hän olisi saanut vammoja vain käteensä, mutta hiljalleen alkoi selvitä, että puukko oli osunut myös mahaan ja rintaan.

Illalla Lindhin tila arvioitiin kriittiseksi mutta vakaaksi. Oletettiin siis, ettei välitöntä hengenvaaraa ole.

Tunteja kestänyttä leikkausta jouduttiin kuitenkin jatkamaan yöllä, sillä puukko oli lävistänyt Lindhin maksan.

Verenvuotoa ei saatu tyrehtymään, ja Ruotsin ulkoministeri kuoli saamiinsa vammoihin noin puoli seitsemältä Suomen aikaa.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto