Hyppää pääsisältöön

Linnanmäen vuoristoradan avajaiset

Kun Linnanmäen vuoristorata avattiin 13. heinäkuuta vuonna 1951, avajaisvieraiden joukossa on arvohenkilöitä. Puinen vuoristorata oli koko huvipuiston ylpeys .

Vuoristoradan vihkiäisiin osallistui muun muassa Helsingin kaupunginjohtaja von Frenckell, joka oli ensimmäisten joukossa suorittamassa huimaa matkaa. Vuoristoradan arvioitiin olleen Euroopan korkein ja Pohjoismaiden suurin. Korkeutta sillä oli 24 metriä ja pituutta 960 metriä. Vaunut kiitivät puukiskoja pitkin 60 kilometrin tuntivauhtia.

Vuonna 1951 Linnanmäelle hankittiin myös Hullunmylly-niminen laite. Siinä sai kokeilla lentäjäntaitojaan kahdessa pyörivässä kapselissa.

Tietolaatikko

Linnanmäen vuoristorata avattiin 13. heinäkuuta 1951.
Linnanmäen vuoristorata on monella tapaa harvinainen verrattuna muihin vuoristoratoihin maailmassa. Toisin kuin muilla vuoristoradoilla, Vuoristoradalla jarrutuksesta matkan aikana huolehtii jarrumies, joka seisoo junan takaosassa. (Wikipedia)
Yhdysvaltalainen vuoristoratakerho ACE (American Coaster Enthusiasts) on julistanut Vuoristoradan virallisesti "klassikoksi". Nämä tiukat vaatimukset täyttää vain 10 rataa Euroopassa ja alle 40 rataa koko maailmassa. (Wikipedia)

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto