Hyppää pääsisältöön

Lopullinen isku Neuvostoliitolle

Gorbatshovia vastustaneet vanhoilliset kommunistit yrittivät kaapata vallan Moskovassa elokuussa 1991. Kömpelö kaappausyritys johti kuitenkin koko Neuvostoliiton kaatumiseen.

Vanhoillisten vallankaappausyritys alkoi päivää ennen uutta liittosopimusta neuvostotasavaltojen kanssa. Gorbatshovin kannattama sopimus olisi taannut tasavalloille enemmän valtaa.

Varapresidentti Gennadi Janajevin johtama vanhoillisten ryhmä vastusti uutta sopimusta. Lisäksi he eivät hyväksyneet Gorbatshovn tukea Itä-Euroopan sosialististen maiden uudistuksille ja Saksan yhdistymiselle.

Presidentti Gorbatshov oli kotiarestissa loma-asunnollaan Krimillä. Janajevin johtama hätätilakomitea oli määrännyt Moskovaan ja useille muille paikkakunnille poikkeustilan. Suuria mielenosoituksia oli tuolloin ainakin Moskovassa ja Leningradissa.

Vanhoillisten vallankaappauksen näkyvin vastustaja oli Venäjän presidentti Boris Jeltsin. Jeltsiniä tukevat venäläiset pystyttivät katusulkuja pitkin Moskovaa vanhoillisten hyökkäystä vastustaakseen.

Elokuun 21. päivän yönä vanhoilliset hyökkäsivät tankein kohti parlamenttitaloa. Katusuluilla olleet ihmiset vastustivat sotilaita käsivoimin. Ainakin viisi ihmistä kuoli tankkien alle tai sotilaiden luoteihin. Seuraavana päivänä sotilaat valtasivat mm. Tallinnan televisiotornin.

Vallankaappausyritys kaatui, kun KGB:n johtaja Vladimir Krjutshkov käski panssareiden vetäytyä parlamenttitalolta seuraavana päivänä. Gorbatshov palasi jatkamaan presidentin tehtäviä. Vallankaappaajat pidätettiin myöhemmin, ja moni heistä teki itsemurhan.

Jeltsinin ja Gorbatshovin vallan määrä mitattiin viimeistään elokuun tapahtumissa. Seuraavaksi oli vuorossa neuvostotasavaltojen jo alkaneen itsenäisyysprosessin sinetöinti.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto