Hyppää pääsisältöön

Maailman pisin tunneli

Suomen tärkein rautatieyhteys, Helsingin ja Turun välinen rantarata, oli poikki lähes kolme vuotta. Myöhemmin junat saivat ajaa Porkkalan alueen läpi, mutta ikkunat peitettiin luukuilla. Kansa kutsui tätä erikoista ratayhteyttä ”maailman pisimmäksi rautatietunneliksi”.

Suomalaisten junien ikkunat pimennettiin peltilevyillä Kauklahden asemalla. Tukikohdan jälkeen Inkoon Tähtelän pysäkillä peltilevyt sai ottaa pois.

Kulku Porkkalan alueen läpi ei ollut suomalaisille ilmaista. Jokaisesta junasta piti maksaa 50 dollarin korvaus alueen uusille isännille. Päivittäisiä junavuoroja kulki kumpaankin suuntaan kolme. Veturit piti vaihtaa venäläisiksi vuokra-alueen läpikulun ajaksi.

Sen sijaan Suomen oli turvattava rauhansopimuksen mukaisesti, että Neuvostoliiton liikenneyhteydet Porkkalan tukikohtaan toimivat kaikissa oloissa. Lakkojen uhatessa Neuvostoliiton viranomaiset antoivat ymmärtää, että neuvostosotilaat ottaisivat haltuunsa tarpeelliset liikenneväylät, jos liikenne uhkaisi häiriintyä.

Suomalaiset viranomaiset eivät myöskään saanet tarkastaa Porkkalan tukikohtaan menevää liikennettä. Tämä taas herätti epäilyksiä siitä, että Porkkalaa käytetään myös suomalaisten emigranttikommunistien paluumuuton laittomana tukikohtana.

Teksti: Reijo Perälä

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto