Hyppää pääsisältöön

Maila Talvio aikalaistensa silmin

Kirjailija Maila Talviota muistelevat Yrjö Jäntti, Volker von Bonin ja Martta Vehkametsä-Puisto.

Tietolaatikko

Maila Talvion tuotanto:
Haapaniemen keinu. WSOY, 1895.
Nähtyä ja tunnettua. WSOY, 1896.
Aili. WSOY, 1897.
Kaksi rakkautta. WSOY, 1898.
Suomesta pois. WSOY, 1899.
Johan Ludvig Runeberg. Kansanvalistusseura, 1900.
Kansan seassa. WSOY, 1900.
Pimeän pirtin hävitys. WSOY, 1901.
Rumaa ja kaunista. Kansanvalistusseura, 1901.
Peter Wieselgren. Raittiuden Ystävät, 1902.
Juha Joutsia. WSOY, 1903.
Muuan äiti. WSOY, 1904.
Savipäiviltä. Raittiuden Ystävät, 1904.
Kauppaneuvoksen kuoltua. WSOY, 1905.
Louhilinna. WSOY, 1906.
Eri teitä. WSOY, 1908.
Puheita. WSOY, 1908.
Anna Sarkoila. WSOY, 1910.
Tähtien alla. WSOY, 1910.
Kirjava keto. WSOY, 1911.
Elinan häät. WSOY, 1912.
Hämähäkki ja muita kertomuksia. WSOY, 1912.
Kun meidän kaivosta vesi loppui. WSOY, 1913.
Talonhuijari. WSOY, 1913.
Yölintu. WSOY, 1913.
Huhtikuun-Manta. WSOY, 1914.
Elämänleikki ynnä muita puheita maalaisille. WSOY, 1915.
Lempiäniemen tyttäret. WSOY, 1915.
Niniven lapset. WSOY, 1915.
Elämän kasvot. WSOY, 1916.
Kultainen lyyra. WSOY, 1916.
Kootut teokset 1-8. WSOY, 1917-26.
Silmä yössä. WSOY, 1917.
Näkymätön kirjanpitäjä. WSOY, 1918.
Kurjet. WSOY, 1919.
Yötä ja aamua. WSOY, 1919.
Valkea huvila. WSOY, 1920.
Kihlasormus. WSOY, 1921.
Kirkonkello. WSOY, 1922 .
Viimeinen laiva. WSOY, 1922.
Opin sauna. WSOY, 1923.
Sydämet. WSOY, 1924.
Hiljentykäämme. WSOY, 1929.
Itämeren tytär 1 : kaukaa tullut. WSOY, 1929.
Itämeren tytär 2 : Hed-Ulla ja hänen kosijansa. WSOY, 1931.
Ne 45 000. WSOY, 1932.
Leipäkulta. WSOY, 1934.
Millaista parantolassa on. WSOY, 1935.
Itämeren tytär 3 : Hopealaiva. WSOY, 1936.
Terveisiä. WSOY, 1936.
Linnoituksen iloiset rouvat. WSOY, 1941.
Rukkaset ja kukkaset. WSOY, 1947.
Lokakuun morsian. WSOY, 1948.
Juhlavalkeat. WSOY, 1948.
Rakkauden riemut ja tuskat : Valittuja novelleja. WSOY, 1949.
Kootut teokset 1-13, WSOY, 1951.
Valitut teokset. WSOY, 1953.

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Kirjailija Maila Talvion (1871-1951) kulttuuritoiminta ulottui kauas romaanien, novellien ja näytelmien ulkopuolelle.

Puhujana häntä on kuvattu ”ekstaattiseksi Pythian papittareksi”, ja hänen noin 50 teoksen laajuiseen tuotantoonsa kuuluukin myös puhekokoelmia ja eriaiheisia kirjasia.

Hän piti kotonaan kirjallista salonkia, jonka keskeinen hahmo oli elinikäinen ystävä ja suomettarelaistoveri V. A. Koskenniemi.

Entinen suojatti, nuorsuomalainen Eino Leino erkani heistä puolueristiriitojen kärjistyttyä.

Talvio ja Koskenniemi edustivat sotienvälisellä ajalla ja sodan aikana näkyvästi saksalaismielistä kulttuurisuuntausta.

Varhaisissa teoksissaan "sorrettujen ja solvaistujen" puolelle asettunut Talvio keskittyi aikaa myöten yhä enemmän synnin, viettelyksen ja perinnöllisyyden teemoihin.

1920-luvun lopulla hän aloitti historiallisen Helsinki-trilogiansa ”Itämeren tytär”. Pääkaupungin vaiheita käsitteli myös viimeiseksi jäänyt romaani ”Linnoituksen iloiset rouvat” (1941).

Ohjelma kuullaan hieman lyhennettynä.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.