Hyppää pääsisältöön

Mäki vastaan Moore oli Pohjoismaiden ensimmäinen MM-nyrkkeilyottelu

Olli Mäen ja Davey Mooren kohtaaminen 1962 oli Pohjoismaiden ensimmäinen MM-nyrkkeilyottelu. "Musta nukuttaja" pudotti suomalaisen kanveesiin 2. erässä. Elokuinen kohtaaminen oli suuri mediatapahtuma, josta kuvattiin 50-minuuttinen elokuva.

Olli Mäen ammattilaismenestyksen innoittama promoottori Elis Ask ryhtyi puuhaamaan suojatilleen peräti MM-ottelua vuonna 1962.

Höyhensarjan maailmanmestari Davey Moore oli suomalaiselle kuitenkin liian kova pala.

”Musta nukuttaja” saa harhautuksella Mäen pudottamaan suojauksensa ja pudottaa hänet ohimoon osuneella iskulla lattiaan. Mäen käytyä kanveesissa kaikkiaan kolme kertaa erotuomari keskeyttää ottelun ja julistaa Mooren voittaneen tyrmäyksellä.

Ennen pääottelua Risto Luukkonen kellisti kärpässarjan Englannin mestarin Jackie Brownin 4. erässä. Välisarjassa Mauri Backman kukisti Brittiläisen imperiumin parhaisiin kuuluneen Boswell St. Louisin. Pekka Kokkonen puolestaan hävisi amerikkalaiselle Eddie Cottonille.

Olli Mäki harjoittelee (1960).
Olli Mäki harjoittelee (1960). Olli Mäki harjoittelee (1960). Kuva: yle/kalle kultala Olli Mäki,Yle Elävä arkisto

Tietolaatikko

Olli Mäki on Suomen nyrkkeilyhistorian lahjakkaimpia urheilijoita

Hän piti ammattilaisten Euroopan mestaruutta hallussaan vuosina 1964-65

Mäki voitti 50 ottelustaan 28 ja nousi maaailmanlistalla 5. haastajaksi

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto