Hyppää pääsisältöön

Markus-setä teroitti lapsille kiltteyttä ja kohteliaisuutta

Lastentunnin uudenvuoden lähetyksessä Markus-setä puhuu hyvistä päätöksistä, ystävällisyydestä ja kohteliaisuudesta. Lasten on oltava tulevana vuonna entistä kiltimpiä, setä toteaa päättäväisesti.

Lastentunnissa kuullaan taas monia tuttuja runoja ja lauluja. Esa laulaa "Äidin kasvimaalla" ja "Lumiukot, lumiukot ketjussa kuljee".

Moni Lastentuntien esiintyjistä on alle kouluikäinen. Laulu sujuu hyvin esimerkiksi kolme vuotiaalta Raililta, joka laulaa "Kas metsämökin akkunaan". Samanikäinen Iiris esittää "Miu-mau Mikon kello".

Juontaja hoputtaa esiintyjiä hieman komentelevaan tyyliinsä: "No niin, ja sitten sinä!" - "Tulepas sinä - sinä, sinä, kipin kapin nopeasti!" - "No kerro se runo!"

Markus-setä puolittain määrää lapset lupaamaan, että he käyttäytyvät seuraavana vuonna aiempaa kiltimmin. Eritoten hän korostaa ystävällisten tervehdysten uskomattoman suurta vaikutusta.

Lievältä painostukselta vaikuttaa vetoaminen siihen, ettei uutta mahdollisuutta kohteliaisuuteen kenties ikinä tule. "Koskaan ei ihminen tiedä, milloin hän lähtee kotoaan viimeisen kerran."

Lastentunnin lopuksi Markus-setä kiittelee pienokaisia.

Teksti: Seija Aunila & Jukka Lindfors

  • Kirja-arvostelu: Markus-setä. Suomen ensimmäinen radiopersoona (yle.fi)
  • Kommentit
    • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

      Testaa, minkälainen kokki olet.

      Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

    • Andy McCoy kovat piipussa

      Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

      Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

    • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

      2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

      Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

    • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

      Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

      Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

    • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

      Testaa, minkälainen kokki olet.

      Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

    • Andy McCoy kovat piipussa

      Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

      Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

    • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

      Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

      Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

    • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

      Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

      Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

    • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

      Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

      "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

    • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

      2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

      Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

    • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

      Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

      Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

    • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

      Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

      Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

    • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

      Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

      Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

    • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

      Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

      Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

    • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

      Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

      Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.