Hyppää pääsisältöön

Massahurmos ja musiikkimaku

Jatkoajan musiikkipanelissa Lenita Airisto tiukkaa Suosikin päätoimittajan Jyrki Hämäläisen vastuuta ”nuorten tyttöjen seksuaalisesta hurmostilasta” rock-konserteissa. Riitasointuja kuullaan myös taidemusiikin edustajan ja popin puolustajan keskustelussa.

Säveltäjä Joonas Kokkonen pitää rock-konsertteja tyypillisenä joukkosuggestion muotona, jolla on perin vähän tekemistä itse musiikin kanssa. Säveltäjä Henrik-Otto Donnerin mukaan kyseessä on usein raha, mutta massahurmostila voisi olla myös positiivinen ilmiö.

Airiston juontajapari Hannu Taanila esittelee Tampereen yliopistolla tehtyä tutkimusta suomalaisten musiikkimausta ja radiossa soitettavasta musiikista. Suomalaiset rakastivat eniten vanhaa tanssimusiikkia, iskelmiä, tangoa ja hengellisiä lauluja. Vähiten pidettiin klassisesta, popista ja jazzista.

Joonas Kokkonen puolustaa taidemusiikkia, joka edustaa aina säveltaiteen etujoukkoa, avantgardea. Säveltäjä Kaj Chydeniuksen mielestä taidemusiikilla olisi poppareilta oppimista nimenomaan avantgarde-mielessä.

Teksti: Jukka Lindfprs

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto