Hyppää pääsisältöön

Mathias Rustin lento lähti Helsingistä

Helsingin Malmin lentokentältä lähtenyt pienkone katosi tutkasta Sipoon saaristossa toukokuun 28. päivänä 1987. Seuraavana päivänä kävi ilmi, että kyseinen kone oli lentänyt Moskovan Punaiselle torille.

Länsisaksalainen Mathias Rust ilmoitti päämääräkseen Tukholman, mutta käänsi kurssiaan ja matkasi matalalla Moskovaan. Hän lensi alhaalla, joten hän katosi tutkasta.

Suomessa aloitettiin etsintäoperaatio 19-vuotiaan harrastajalentäjän etsimiseksi.

Rustilla oli lastinaan riittävä määrä bensiiniä, ja lento Moskovaan kesti noin viisi tuntia.

19-vuotias länsisaksalainen Mathias Rust lensi Suomesta pienkoneella Moskovan Punaiselle torille. Suuri kysymys oli, miten se oli mahdollista. Rustin lentoa on pidetty neuvostohallinnon rappion osoituksena. Näin räikeä ilmatilan rikkominen ei pitänyt olla mahdollista. Tapahtuma johtikin Neuvostoliiton puolustusministerin Sergei Sokholovin eroon. Rustin lento huvitti yleisesti maailmalla, mutta hänelle annettiin myös työleirituomio. Nuorukaisen ei kuitenkaan tarvinnut istua tuomiotaan loppuun, vaan hänet vapautettiin ja karkotettiin Neuvostoliitosta.

Lue lisää:

Kari Toivonen juontaa uutisen Mathias Rustista (1987).

Mathias Rust tuomittiin työleirille

Mathias Rust tuomittiin neljän vuoden työleirirangaistukseen. Hän tunnusti syyllistyneensä syytteessä esiintyneisiin kohtiin.

Lue lisää:

Kari Nihti juontaa uutisen Mathias Rustista (1987).

Mathias Rustin karkotus ja paluu Saksaan

Vuoden kuluttua tuomiostaan Mathias Rust vapautettiin ja karkotettiin Neuvostoliitosta.

Lue lisää:

Mathias Rust kertoo lennostaan Moskovan Punaiselle torille (1991),

Osmo Soininvaara arvioi Mathias Rustin lentoa Moskovaan

Vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara pohtii, minkälaista virkamiesvallan vastustamista Mathias Rustin lento 1987 Moskovaan oli. Pyykkö on haastatellut Rustia tähän ohjelmaan.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto