Hyppää pääsisältöön

Matka mustien maanosaan

Veikko ja Eija Itkosen vuonna 1952 tallentaman filmin ansiosta pääsemme näkemään harvinaislaatuisia välähdyksiä juna- ja automatkasta, joka ulottui Helsingistä aina Afrikan mantereen kärkeen asti. Perillä Zulumaassa riitti ihmeteltävää.

Tietolaatikko

Veikko Itkonen (1919-1990), elokuvatuottaja ja ohjaaja.
Veikko Itkonen voitti Jussi-patsaan elokuvasta ”Vaarallista vapautta” 1962.

Euroopan eteläporttien edustalla sijaitseva Afrikka oli pysynyt pitkään tuntemattomana maanosana. Saharan autiomaa ja luonnon asettamat esteet olivat tehneet matkailusta vaivalloista ja aikaa vievää.

Elokuvatuottaja, ohjaaja Veikko Itkonen ja näyttelijä Eija Karipää-Itkonen päättivät lähteä tutkimusmatkalle Afrikkaan ja tallentaa kokemuksiaan filmille.

Sarjan ensimmäisessä osassa nähdään välähdyksiä sodan raunioittamasta Euroopasta. Matkan taittuessa pikajunalla Tukholmasta Pariisiin, ohi vilahtavat Saksan raja-asema ja toisen maailmansodan kiivaimpien pommitusten uhriksi joutunut Hampurin kaupunki.

Pariisista matkaa jatketaan autolla Sveitsiin, Espanjaan ja Italiaan.

Sarjan toisessa osassa siirrytään Afrikan mantereelle, Välimeren eteläiselle rannalle Algerian pääkaupunkiin. Matka tuntemattomaan alkaa - yli Atlas-vuorten, kohti Saharan autiomaata, määränpäänä Zulumaa.

Perillä nykyisessä Etelä-Afrikassa Itkoset vierailevat "neekerireservaateissa", ihmettelevät timanttikaupunki Kimberleyn vaurautta sekä käyvät lähetystyöntekijöiden perustamassa koulussa. Vaikka lukuvuosi on alkanut jo viikkoa aiemmin, eivät kaikki oppilaat vielä ole saapuneet kouluun. "No, neekereillähän ei ole almanakkaa."

Kansan asumuksiin ja tapoihin suhtaudutaan kunnioittaen, joskin hieman huvittuneesti. "Niin paradoksaalista kuin se onkin, avustaa lähetystyö yhtä maailman rikkainta maata sivistämään alkuasukkaitaan." Sen sijaan maassa tuolloin jo vallinnutta rotuerottelupolitiikkaa ei filmissä kommentoida.

Teksti: Rita Landström - Petra Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto